Eläkeuudistuksen neuvottelutyö on etenemässä kohti viimeistä takakaarretta ja sen jälkeen avautuvaa maalisuoraa. Jännitys tiivistyy. Muutaman kuukauden sisällä kuullaan, onnistuvatko palkansaaja- ja työnantajaosapuolet vakauttamaan neuvotteluissa suomalaista eläkejärjestelmää. Vaihtoehtona on neuvotteluiden kariutuminen. Tällöin uudistaminen etenee eläketyöryhmästä Orpon hallituksen päätettäväksi kevään puoliväliriiheen.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja muut nuorten edustajat nuorisoalan kattojärjestö Allianssin johdolla julkistivat elokuussa omat ratkaisunsa eläkeuudistuksen toteuttamiseksi. Näin nuoremman sukupolven edustajat pyrkivät vastaamaan uudistukselle asetettuun tehtävänantoon. Uudistukselta edellytetään mm. eläkemaksutason vakauttamista, noin 0,4 %:n sopeutusta julkiseen talouteen sekä automaattisen vakauttajan hahmottelua.

Nuorisoalan ratkaisut herättivät niin kritiikkiä kuin kehujakin. Varsinkin nuorten rohkeutta uudistusten esittämiseen on arvostettu. Sitä on saadussa palautteessa pidetty erityisen arvokkaana suomalaiselle eläkekeskustelulle ja koko järjestelmän tulevaisuudelle.

Kritiikki on aina tervetullutta, mutta vaihtoehtoja toivottaisiin

Nuorisoalan edustajat ovat syksyn aikana tutustuneet huolellisesti eläkeneuvotteluiden tulokselleen saatuun palautteeseen – etenkin kriittisiin näkemyksiin. Kovinta kritiikkiä nuorten näkemyksiä kohtaan esittäneiltä tahoilta olemme toivoneet vastavuoroisesti avoimuutta ja omien vaihtoehtoisten ratkaisujen julkaisemista.

Kaikista helpointa kritisointia on pyrkiä kumoamaan uudistamista esittävien ehdotukset kertomatta samalla avoimesti omaa vaihtoehtoaan. Keskusteluun toivotaan mieluiten vielä sellaisia vaihtoehtoja, jotka täyttäisivät eläkeuudistukselle annetun tehtävänannon ja olisivat siten siten uskottavia.

Aika uusille avauksille olisi nyt erityisen otollinen, sillä eläkeneuvottelut ovat vielä käynnissä. Neuvotteluiden määräaika ulottuu tammikuun 2025 loppuun saakka.

Rohkeus uudistaa ja kohdata eläkejärjestelmän haasteet sukupolvien kannalta oikeudenmukaisesti on nuorisoalan ratkaisun pääperiaate. Tämä otettiin nuorten neuvotteluiden prinsiipiksi, sillä jonkinlainen eläkeuudistus on kuitenkin tulossa. Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Viestimme mukaan nuoret ovat valmiita tekemään eläkeuudistuksessa heihin itseensä kohdistuvia, kipeitäkin, päätöksiä. Tämän vastineeksi odotetaan nuorille tärkeimpien järjestelmän osien suojaamista ja säilyttämistä. Esimerkkeinä suojattavista kohteista ovat katkonaisen ja epäsäännöllisen työuran eläketurvasta huolehtiminen, tutkinnoista kertyvä eläke sekä perheellistymiseen liittyvä kotihoidon tuen eläkekarttuma.

Miksi nuorisoala esittää nyt huoltaan?

Telan johtaja Jari Sokan syyskuisessa eläkekirjoituksessa mentiin jo uuteen syvyyteen nuorisoalan eläkeratkaisun analysoinnissa. Sokan mukaan nuoremman sukupolven muutoshaluisuus juontuu siitä, että nuoret käsittävät elämäänsä eräänlaiseksi huvipuistoksi, jossa viihtyminen perustuu vikkelästi saataviin hedonismin lähteisiin.

Ajatus kytkeytyy vahvasti uskomukseen erityisen kärsimättömästä nuorisosta, joka moderniin suomalaiseen yhteiskuntaan on väestöryhmänä muotoutunut.

Nuorison pahoinvoinnin juurisyiden syvällisempään luettelemiseen voisi käyttää pitkän tovin. Esitettyä hedonismiväitettä ei tule niellä kritiikittä. Epävarmuus nuoremman sukupolven kohdalla kumpuaa monesta muustakin lähteestä kuin nopean dopamiinin ja nautinnon etsiskelystä.

Eläkejärjestelmää kohtaan kohdistuvaa kritiikkiä ei myöskään kantaudu vain nuorilta. Nykyjärjestelmää eri tavoin järisyttäviä tai muuttavia uudistuksia ovat esittäneet viime vuosina vuorotellen eri poliittisten ryhmittymien sekä ammatti- ja edunvalvontaorganisaatioiden edustajat. Eivät siis vain nuoret.

Myöskään suomalaisten yleinen luottamus eläkejärjestelmää ja sen tarjoamaa vakuutussuojaa kohtaan ei ole niin ruusuinen kuin mitä voisi toivoa sen olevan.

Pystytäänkö eläkkeet maksamaan myös tulevaisuudessa?

On tietenkin melko populistista todeta, ettei nykyinen eläkejärjestelmä pystyisi mitenkään rahoittamaan tulevien sukupolvien eläkkeitä. Tiedossa on faktoja, jotka puolustavat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin vakautta sekä sitä, että järjestelmää on historian saatossa lähdetty (onneksi) etupainotteisesti uudistamaan aina tarvittaessa.

Eläkejärjestelmän voidaan yleisesti todeta olevan ainakin paremmissa kantimissa kuin monen muun hyvinvointivaltion rakenteen.

Huolta kuitenkin esiintyy.

Esimerkiksi väitettä siitä, pystytäänkö eläkkeet maksamaan myös tulevaisuudessa, tukevat ainoastaan eläkkeellä jo olevien enemmistö 68 %:n turvin (Eläkebarometri 2023, ETK). Kaikissa muissa ikäryhmissä järjestelmän pitkän aikavälin kestävää vakuutusturvaa pidetään vähintäänkin epävarmana. Sitä/tätä pidetään Varmasti osan mielestä jopa mahdottomana yhtälönä, kun otetaan huomioon väestön ikärakenteen ja maksajapohjaan liittyvät haasteet.

Luottamus järjestelmää kohtaan on siis suurimmillaan eläkeläisenä – kun eläke-etuutta jo nautitaan. Pienimmillään luottamus on 18-34 -vuotiaana. Hajontaa esiintyy, mutta ei mahdottomuuksiin saakka. Nuoret ovat epäilevyydessä yliedustettuina, mutta järjestelmän pitkän aikavälin vakaus edellyttäisi luottamuksen eteen tehtäviä toimia kaikkien työikäisten keskuudessa. Nuorten eläketaitojen tavoitteeksi voitaisiin asettaa olla maailman parhaimpiin kuuluvalla tasolla – kuten eläkejärjestelmämmekin on arvioitu olevan (7. paras vuonna 2024).

Omien roolien näkyvämmäksi tekemistä tarvitaan jokaisen eläkejärjestelmän parissa toimivan tahon osalta. Suomalainen eläkejärjestelmä saa kansainvälisissä vertailuissa ruusuja avoimuudestaan ja hallinnon luotettavuudesta. Sen on kuitenkin oltava luotettava vertailujen ohella myös järjestelmän piiriin kuuluville kansalaisille ja työeläkevakuutetuille. Huolia on aktiivisesti osoitettava turhiksi, kun järjestelmän kestävyydelle löytyy myös vakuuttavia perusteita.

Vakauttaa täytyy – myös luottamusta

Nykytilanteesta kohti ideaalitilannetta eteneminen vaatii niin tietoisuuden lisäämistä kuin uusia uskottavia esityksiä järjestelmän korjaamiseksi siten, etteivät järjestelmän heikennykset koskisi vain heitä, joiden eläketurva siintää kauimpana horisontissa. Nuoret odottavat nyt uudistusta, jossa ei vain hiekoiteta heidän tietään kohti sitten aikanaan saatavaa riittävää eläketurvaa ja hyvinvoivia eläkevuosia.

Siksi nuoret ovat uudistuksessa nyt aktiivisia. Ja siksi nuorisoala esitti nyt oman eläkeratkaisunsa, joka heidän mukaansa parhaiten tukisi luottamusta järjestelmää kohtaan myös tulevaisuudessa – ottaen huomioon uudistukselle asetetut vaativat tavoitteet.

Luottamusta rakennetaan aidoin teoin, ja käsillä oleva uudistus on yksi tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista eläkejärjestelmän tulevaisuutta ajatellen. Tämän johdosta on päädytty esittämään “radikaalejakin” ehdotuksia järjestelmän sopeuttamiseksi. Kuulkaamme siis nuorten viestiä tarkasti.

Eläkeratkaisujen taustalla olevien huolien ymmärtäminen on niiden kuuntelemisen ohella aivan yhtä tärkeää. Ilman nuorten sukupolvien huomioimista ei ole heidän luottamustaan, ja ilman luottamusta ei millään yhteiskunnan rakenteella ole odotettavissa kestävää tulevaisuutta.