Osana SYL:n ja kahdeksan ylioppilaskunnan yhteistä Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä -hanketta on pohdittu, miten vastuullista kulutusta voi edistää niin opiskelijajärjestöissä, yliopistoilla kuin laajemminkin. Aika on otollinen vastuullisen kuluttamisen laajempaan edistämiseen, sillä EU-tasoisesta yritysvastuulainsäädännöstä päätetään ensi keväänä, ja nyt on hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen. Kunnollinen yritysvastuulaki toisi läpinäkyvyyttä ja tietoa siitä, miten yritys huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta ketjussaan. SYL:n some-seuraajat saivat syksyllä esittää Instagramin kautta kysymyksiä yritysvastuulaista, ja pyrin vastaamaan niihin tässä blogitekstissä.
Vastuuttomalla yritystoiminnalla on yhä mahdollista saada kilpailuetua, sillä vaikka YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia, lakiteknisesti ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille vielä vapaaehtoista. Tämän muuttamiseksi tarvitaan kunnianhimoinen ja sitova yritysvastuulaki. Järjestöjen vuosien sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena Euroopan komissio antoi helmikuussa esityksensä EU-laajuiseksi yritysvastuulaiksi. Lakiehdotusta ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi kattavana, jotta se riittäisi ehkäisemään yritysten tuotantoketjuissa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia haittoja. Vaikka ehdotus nojaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, on lakiehdotuksessa esitetty olevan puutteita direktiivin soveltamisalan, liikesuhteiden ja yritysten harjoittaman huolellisuuden osalta.
EU-maiden ministereistä koostuva neuvosto pääsi muutamia viikkoja sitten sopuun direktiiviä koskevasta yhteisestä kannastaan, jonka mukaan jäsenmaat haluavat velvoittaa suuret yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä niiden omassa toiminnassa sekä osittain myös niiden arvoketjuissa. Neuvoston kannassa on kuitenkin lievennyksiä direktiiviin, ja nähdäkseni ongelmallisia kohtia kannassa ovat esimerkiksi seuraavat tekijät:
• velvoitteiden ulkopuolelle rajattaisiin suuri osa yritysten ns. downstream-arvoketjusta, eli tuotteiden käytöstä,
• velvoitteita sovellettaisiin yrityksiin asteittain vuosien mittaisilla hyvin pitkillä siirtymäajoilla ja
• vaikka neuvosto kannatti vahingonkorvausvastuuta, se ei purkanut käytännön esteitä, joita uhrit kohtaavat hakiessaan oikeutta.
Kansallista lainsäädäntöä tarvitaan
Kansalliset lait tukevat EU:n yhteistä lainsäädäntöä. Niillä valmistellaan maaperää ja hankitaan tukea sille, millainen EU-laajuinen yritysvastuulaki tulee olemaan. Kansallinen sääntely myös valmistaisi suomalaisyrityksiä tulevaa EU:n yritysvastuusääntelyä varten. Vastustuksen vuoksi hallitusohjelmaan kirjattua yritysvastuulakia ei Suomeen tällä hallituskaudella kuitenkaan saatu.
EU-laajuinen yritysvastuulaki hyväksyttäessään siirtyy kansalliseksi laiksi. EU-maiden on sisällytettävä direktiivin säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä määräaikaan mennessä. EU-päätöksenteko on kuitenkin hidasta ja epävarmaa eikä tulevan lain kunnianhimon tasosta, saati voimaan tulon aikataulusta ole varmuutta.
Olisi suomalaisten yritysten etu, että Suomessa olisi toimiva yritysvastuulaki. Tällä hetkellä ihmisoikeuksiin, alkuperäiskansojen maaoikeuksiin tai ympäristökysymyksiin välinpitämättömästi suhtautuvat yritykset saavat epäreilua kilpailuetua vastuullisesti toimiviin yrityksiin nähden.
Yritysvastuulakia koskevaa keskustelua käydään muuallakin
Yritysvastuuta tai asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta koskeva kansallinen laki on säädetty jo muiden muassa Ranskassa, Saksassa ja Norjassa. Ranskassa kansallinen yritysvastuulaki astui voimaan 2017, Norjassa viime kesänä ja Saksassa vuoden 2023 alusta.
Muissakin maissa on käynnissä keskusteluja, muun muassa Kanadassa, missä pakkotyön ja lapsityövoiman torjuntaa koskeva laki on alahuoneen valiokunnan käsittelyssä sekä Australiassa, missä senaatti hyväksyi lakiesityksen, Modern Slavery Actin 2021.
Mitä minä voin tehdä edistääkseni yritysvastuulakia?
Neuvoston yhteisen kannan jälkeen esitys menee seuraavaksi parlamentin käsiteltäväksi. Tammikuussa lähes kaikki direktiiviesitystä käsittelevät parlamentin valiokunnat äänestävät omista kannoistaan yritysvastuudirektiiviin. Parlamentin kanta lyödään lukkoon täysistunnossa todennäköisesti toukokuussa.
Nyt on tärkeä aika vaikuttaa. Aloita vaikka allekirjoittamalla vetoomus, jossa yli sata järjestöä vaatii EU:ta säätämään yritysvastuulain, joka velvoittaa yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä koko arvoketjussaan.
Jatta Makkula
yhteysvastaava, Reilun kaupan korkeakoulut
Kuva: Reilu kauppa
