Viime aikoina opiskelijan toimeentulo on ollut myllerryksen keskellä. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen, asumistuen pian voimaan astuvat heikennykset ja useat etuuksien indeksijäädytykset vaikuttavat kukin osaltaan opiskelijan arkeen ja tuloihin.

Lyhyellä tähtäimellä opiskelijataloudet kokevatkin merkittäviä muutoksia, mutta muutoksen tuulenvirettä on havaittavissa myös kauempana horisontissa. Paremman huomisen ohella on valvottava opiskelijan ylihuomista – siitä eläkeuudistusta koskevassa edunvalvonnassa on kyse.

Opiskelijoiden eläketurvaa osaltaan rakentava tutkinnosta kertyvä eläke-etuus onkin tällä hetkellä neuvoteltavan eläkeuudistuksen ennakkokeskusteluissa ollut lakkautusuhan alla. Moni opiskelija tuntee kyllä kyseisen etuuden ja se saattaa vaikuttaa jopa joidenkin opiskelumotivaatioon. Se on myös yksi korkeakoulututkinnon suorittamisen kannusteista, ja on osaltaan tukemassa suomalaisten korkeakoulutusasteen nousuun liittyviä tavoitteita.

Osalle tutkinnosta kertyvä eläke tulee yllätyksenä. Nuorempi työikäinen sukupolvi on kuitenkin vanhempiaan valveutuneempi ja tietääkin kaikista ikäryhmistä useimmiten tutkinnoista ja lapsen kotihoidosta kertyvästä eläke-etuudesta (ETK 2020).

Kyllä, suoritetusta tutkinnosta kertyy eläketurvaa

Opiskelijoiden eläke-etuuden juuret ulottuvat vuosituhannen alun eläkeuudistukseen. Vuosina 2001-2002 saavutettiin kolmikantaisissa eläkeneuvotteluissa palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sekä valtion välillä neuvottelutulos, jossa muokattiin työeläkejärjestelmää monellakin eri tapaa. Suurten muutosten yhteydessä parannettiin myös opiskelijoiden eläketurvaa.

Neuvottelutuloksen yhteydessä valtio lupasi kustantaa tutkintoon johtavasta opiskelusta ja alle kolmivuotiaan lapsen kotona hoitamisesta maksettavat eläke-etuudet (ns. VEKL-etuudet). Tutkintoetuutta ei siis rahoiteta varsinaisesta työeläkejärjestelmästä esimerkiksi työeläkemaksujen kautta. Työeläkettä kertyy työeläkejärjestelmän sisällä sairaus-ja kuntoutusetuuksien, työttömyysetuuksien ja koulutusetuuksien ajalta.

Eläke-etuutta on uudistuksen myötä karttunut tutkintoon johtavasta opiskelusta (valmiista tutkinnosta) vuodesta 2005 alkaen.

Oikeus tutkintoperusteiseen eläke-etuuteen syntyy, kun on saattanut loppuun ammatillisen koulutuksen perustutkinnon tai korkeakouluopintojen perustutkinnon. Tutkinnon tulee olla valmis, eli esimerkiksi sairauden tai muun syyn takia kesken jääneet opinnot eivät tuo eläkeajalle tutkintokarttumaa.

Työeläkevaroja rahastoidaan – mutta opiskelijoiden eläke-etuutta ei

Tutkinto-opiskelusta ja lapsen kotihoidosta kertyvän eläke-etuuden luomisen yhteydessä edellytettiin selvitettävän, voisiko työeläkejärjestelmässä muutenkin käytettävää rahastointia hyödyntää myös näiden palkattomien jaksojen eläke-etuuksien rahoittamisessa.

Ajatusta ei ole kuitenkaan saatu toteen etuuksia turvaavaksi kivijalaksi. Rahastointia ei ole toteutettu, mikä johtaakin näiden etuuksien kustantamiseen nyt ja tulevaisuudessa suoraan valtion budjetista. Sosiaali- ja terveysministeriö korvaakin vuosittain työeläkeyhtiöille Eläketurvakeskuksen kautta heille syntyneitä menoja tutkinto- ja lapsen kotihoitoeläkkeistä. Vuoden 2024 valtion talousarvion mukaan tämä summa on arviolta 23,3 miljoonaa euroa.

Työeläkejärjestelmän ulkopuolelta kustannettavien etuuksien rahastoimattomuus on ollut selkeä virhe. Huolellisella, pitkäjänteisellä ja järjestelmällisellä rahastoinnilla olisi mahdollista muiden historian saatossa perustettujen eläkerahastojen kautta turvata eläke-etuutta hyödyntämällä maltillista riskiä ja korkoa korolle -ilmiötä vuosikymmenten aikana.

Suomessa on kuitenkin tavattu perustaa eläkkeiden rahastoinnin ohella myös muita pitkäjänteisempää kehitystä turvaavia tulevaisuusrahastoja, kuten valtion asuntorahasto, valtiontakuurahasto ja itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. VEKL-etuuksien kustantamiseen tulevaisuudessa rahastoinnin avulla voitaisiin turvata opiskelijoiden sekä lastaan kotona hoitavien perheiden eläke-etuuksia.

Tutkintoeläkkeen turvaaminen lisäisi jatkuvan oppimisen ja tutkinnon suorittamisen houkuttelevuutta

Tutkinnoista kertyvän eläkkeen turvaaminen osana eläkejärjestelmäämme vaikuttaisi myös esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkinnon suorittamisen houkuttelevuuteen nuoruusiän jälkeen. Jos korkeakouluopintoja ei ole aloittanut nuorena aikuisena, saattaa myöhemmin kynnys korkeakouluttautumiseen olla aikuiskoulutustuen kaavaillun lakkauttamisenkin myötä korkealla.

Kun esimerkiksi yli 40-vuotias pohtii korkeakoulututkinnon suorittamista ja sen järkevyyttä, katsoo hän todennäköisesti asiaa aivan eri näkökulmista niin menetettyjen työtulojen kuin eläkekertymän vaikutusten suhteen kuin nuorempi aikuinen.

Tutkinnosta karttuvalla eläke-etuudella on kuitenkin jopa noin vuoden suuruisten palkkatulojen vaikutus eläkekertymään.

Oman ajantasaisen työeläkekertymänsä suuruuden voi tarkistaa ja samalla tuon noin 65 euron etuuden merkittävyyttä omalla kohdallaan voi arvioida Työeläke.fi-palvelun kautta. Moni saattaakin yllättyä tutkinnosta kertyvän eläkkeen vaikutuksesta. Etuus myös korottuu vuosittain indeksoituna.

Nykyrahassa noin 65 euron suuruinen tutkintoeläke-etuus vaikuttaa tulevaisuuden työeläkkeen suuruuksiin suhteellisesti eri tavoin.

Suuremman merkityksen etuus saakin, jos tutkinto ei kykene merkittävästi parantamaan eläkevakuutetun tulevaa ansiotasoa ja paikkaamaan opintojen ajalta menetettyä eläkekarttumaa työssäkäyviin verrattuna.

Luodaan yhdessä luottamusta eläkejärjestelmää kohtaan ja turvataan hyötysuhde

Työeläkkeemme perustuvat suurilta osin ylisukupolviseen luottamukseen. Mietimme esimerkiksi tällä hetkellä, millainen eläkejärjestelmämme on ja millainen sen hyöty edunsaajalleen on 2090-luvulla.
Pitkäjänteisempää otetta ja kestävyyden tarkastelua on myös esimerkiksi valtiontalouden hoitamisen suhteen peräänkuulutettu monien päättäjien suusta.

Samaa otetta toivotaan nyt myös nuorten eläketurvasta huolehtimiseen. Eläkejärjestelmästä saatava hyöty ei saa tulevilla nuorilla ja opiskelijoilla olla heikompi kuin aiemmilla sukupolvilla. Ilman ylisukupolvisesta hyötysuhteesta huolehtimista nuorten luottamus järjestelmän kestävyyteen ja etenkin tulevan eläkkeensä riittävyyteen on heikoilla jäillä.

Jo nyt enemmistö suomalaisista (ETK Eläkevarometri 2023) on sitä mieltä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi. Kaikista ikäpolvista juurikin nuoremmat (18-24-vuotiaat ja 25-34-vuotiaat) osoittavat vähäisintä luottamusta suomalaista eläkejärjestelmää kohtaan.

Opiskelijan on eläkeuudistuksessa huolehdittava myös paremmasta ylihuomisesta

Tutkinnosta kertyvän eläkkeen poistaminen on mahdollisesti esillä paraikaa neuvoteltavassa eläkeuudistuksessa eräänä keinona järjestelmän tasapainottamiseksi.

Näiden mediassa pyörineiden tietojen ja muiden jatkuvaa oppimista heikentävien säästötoimien myötä onkin aidosti kysyttävä, kuinka houkuttelevaa korkeakoulututkinnon suorittaminen ja itsensä kehittäminen työuran aikana onkaan tulevaisuudessa. Uudistuksilla voidaan saada aikaan vielä paljon haittaa, jota ei lainsäätäjäkään haluaisi.

Tärkeintä olisi säilyttää luottamus niin opiskelijan riittävään toimeentuloon tässä hetkessä ja tulevankin osalta. Huomisen ohella on pystyttävä katsomaan ylihuomiseen ja nähtävä siellä esimerkiksi luottamuksen ympärille kasautuvia tummempia pilviä. Tällä hetkellä eläkejärjestelmään luottaa noin ⅔ suomalaisista. Mikäli emme kykene takaamaan luottamuksen arvoista järjestelmää vuosisadan lopussa, se alkaa näkyä heikentyvänä uskottavuutena jo pian.

Kun jokainen sukupolvi saa järjestelmästä yhdenvertaisen hyödyn, takaamme 62-vuotiaalle työeläkejärjestelmällemme lisää hyvinvoivia ja aktiivisia työvuosikymmeniä. Näin järjestelmän ei tarvitse miettiä eläkkeelle joutumista edes seuraavalle vuosisadalle siirryttäessä.

Korkealla luottamuksella turvaamme eläkejärjestelmälle pitkää ikää.