Euroopan Unioni on murroksessa. Ilmastonmuutos, ääriliikkeet, taloudelliset kriisit, suurvaltojen välinen voimistuva kilpailu ja koronapandemia uhkaavat kaikkea, minkä tunnemme. Samaan aikaan nousee kuitenkin myös mahdollisuuksia. Vihreän siirtymän ja digitalisaation toteuttaminen ovat hyvä alku, mutta muutosta voi miettiä laajemminkin. Millaisessa Euroopassa haluamme elää kymmenien vuosien päästä?
Tällä viikolla Eurooppa-päivänä 9.5.2021 käynnistyy virallisesti Euroopan tulevaisuuskonferenssi (Conference on the Future of Europe, COFOE), jossa EU:n jäsenmaiden kansalaisia kannustetaan käymään keskustelua Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Tulevaisuuskonferenssiin kuuluu digitaalinen alusta keskustelulle sekä ympäri Eurooppaa ja verkossa järjestettäviä tapahtumia. Tulevaisuuskonferenssi kestää vuoden 2022 kevääseen asti, jonka jälkeen tuloksista tehdään päätösraportti, joka esitellään parlamentin, komission ja neuvoston puheenjohtajille.
Opiskelijoiden tulee osallistua keskusteluihin aktiivisesti ja muovata unionia näköisekseen. Muuten koulutus ja osaaminen voivat jäädä vain juhlapuheiden tasolle. Opiskelijat ja nuoret ovat kuitenkin se ryhmä, joka rakentaa tätä mannerta. Meidän on oltava mukana päätöksenteon pöydissä.
Viimeisten vuosikymmenien aikana EU:n koulutuspolitiikassa on menty paljon eteenpäin. Erasmus-vaihtoon pääsee yhä useampi ja tutkimusta tuetaan yhä enemmän Horisontti-ohjelman kautta. Toisaalta edelleen löytyy myös kehitettävää. Euroopan unionin alueella ei enää Brexitin myötä sijaitse yhtään maailman 30 parhaasta yliopistosta. Lisäksi yhdessä EU-maassa suoritettua tutkintoa on edelleen vaikea saada tunnustettua toisessa jäsenmaassa, vaikka Bolognan prosessi on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä.
EU:lla on yliopistojen ja opiskelijoiden arjessa merkittävä rooli. Erasmus-ohjelma on yksi onnistuneimpia eurooppalaisia hankkeita ja se on mahdollistanut liikkuvuuden miljoonille. Uudelle ohjelmakaudelle 2021-2027 Erasmus+-budjetti on melkein kaksinkertaistanut, joka mahdollistaa useampien opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja koulutuksen hankkimisen. Se on erityisen tärkeää, kun koitamme nousta siitä kuopasta, jonka pandemia on liikkuvuusluvuille ja kansainvälistymiselle aiheuttanut.
EU voi kuitenkin arjessa tuntua vaikeasti lähestyttävältä ja kaukaiselta konseptilta, erityisesti pandemian aikana omasta opiskelija-asunnosta. On helppoa sortua ajattelemaan, että pystyäkseen muodostamaan mitään mielipidettä pitäisi tuntea EU:n instituutiot ja perussopimukset kuin omat taskunsa. Se on väärä lähestymistapa. Nyt kuuluu vain visioida. Millaisessa Euroopassa sinä haluaisit elää? Virkamiehet ja poliitikot hoitavat loput.
Haastan jokaisen opiskelijan visioimaan tulevaisuuden koulutusta ja osaamista Euroopan tulevaisuuskonferenssin aikana. Opiskelemmeko me kaikki tulevaisuudessa eurooppalaisen tutkinnon Eurooppalaisessa korkeakouluverkostossa? Miltä opiskelu näyttäisi, jos periodin lukujärjestyksessä olisi oman yliopiston kurssien lisäksi kursseja esimerkiksi ranskalaisesta ja bulgarialaisesta yliopistosta? Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo perinteisen liikkuvuuden rinnalle?
Kokosin tähän alle muutaman kirjan, podcastin ja tapahtuman, joiden avulla pääsin itse vauhtiin perehtyessäni Euroopan Unioniin ja sen toimintaperiaatteisiin. Toivottavasti nämä auttavat myös sitä lukijaa, joka ei tiedä mistä aloittaa:
Kirjat:
- EU:n perusteos, kirjoittanut Heli Satuli
- Euroopan parlamentti, kirjoittaneet Satu Helin ja Pekka Nurminen
- Komissaari, kirjoittanut Erkki Liikanen
- Kuilun partaalta, kirjoittanut Olli Rehn
- Euroopan ytimessä, kirjoittanut Jan Store
Podcastit:
- Politico’s EU confidential (+ https://www.politico.eu/ )
- Euroopan Suunta
- Eurooppa edellä
Tapahtumat:
- Eurooppa-päivä 9.5.2021 (Ohjelmaa 7.5.2021-9.5.2021)
- Eurooppa-foorumi 25.8.2021-27.8.2021
Konstantin Kouzmitchev
Hallituksen jäsen
