Hallitus esittää, että Suomessa otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi, jolla nopeutetaan ja sujuvoitetaan erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien maahantuloprosessia. Tällä hetkellä ulkoministeriön valmistelema lakiehdotus ulkomaalaislain muuttamiseksi on lausuntokierroksella. Osaajien maahantulon helpottaminen niin kutsutulla pikakaistalla on tärkeä avaus Suomelle, jota lähitulevaisuudessa uhkaa kestävyysvaje. Suomi on tällä hetkellä ainoa Schengen-maa, jolla tällaista omaa kansallista viisumia ei ole. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tulevaisuuden huippuosaajat eli opiskelijat eivät ole tässä suunnitellussa D-viisumissa mukana. D-viisumin kaltainen maahantulon mahdollisuus opiskelijoille on käytössä esimerkiksi Alankomaissa ja Ruotsissa.
Suomessa menetetään vuosittain noin tuhat potentiaalista kv-opiskelijaa, jotka ottavat korkeakoulupaikan vastaan, mutta eivät koskaan ilmoittaudu läsnäolevaksi. Oleskelulupien hakuprosessin kesto on yksi keskeinen syy siihen, miksi kv-opiskelijat saattavat ottaa vastaan opintopaikan, mutta eivät koskaan ilmoittaudu läsnäolevaksi. Näin ollen suomalaiset yliopistot menettävät kyvykkäitä kansainvälisiä opiskelijoita.
Tarkastellaan asiaa fiktiivisen esimerkin kautta, jossa tällainen tulevaisuuden lupaus hakee EU/ETA-maan ulkopuolelta Suomeen tutkinto-opiskelijaksi. Hänen nimensä on Huippu Osaaja. Huippu on aina ollut hyvä koulussa. Hän on ahkera ja hänellä on edessään valoisa tulevaisuus. Huippu päättää pienen vertailun jälkeen hakea opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon. Hän on kuullut, että Pohjoismaissa koulutus on laadukasta, kansa on onnellista ja luonto on kaunista. Haastavan hakuprosessin jälkeen Huippu saa paikan suomalaisesta yliopistosta. Se on kova saavutus ja Huippu saa olla itseensä tyytyväinen.
Sitten alkaakin vaikein osuus. Huipun on saatava oleskelulupa kuntoon ennen kuin hänen opintonsa alkavat. Hän tarttuu haasteeseen ja aloittaa prosessin. Prosessi on hidas ja viikot kuluvat. Prosessi etenee, mutta ei valmistu. Huippu maksaa lukuvuosimaksunsa, varaa lennot Suomeen ja hankkii pakollisen vakuutuksen sairaus- ja lääkekuluihin. Opintojen aloittamispäivä koittaa, mutta Huippu ei ole vieläkään saanut oleskelulupaa. Suomalaisen normaaliajan lainsäädännön vuoksi hän ei pysty aloittamaan opintojaan etänä eikä ilmoittautumaan poissaolevaksi. Hän joutuu välivuodelle, kiroaa suomalaisen byrokratian ja päättää hakea ensi vuonna jonnekin muualle opiskelemaan. Hän saa kuitenkin lukuvuosimaksunsa takaisin suomalaiselta korkeakoululta.
Nykyisessä mallissa ei pahimmassa tapauksessa voita kukaan. Maahantuloprosessien hitaus hankaloittaa yliopistojen opiskelijarekrytointia ja aiheuttaa ylimääräistä työtä. Häviäjänä on paitsi yliopisto, myös opiskelija itse. Häviäjänä on myös suomalainen yhteiskunta, joka menettää tulevaisuuden huippuosaajan, joka voisi paikata tulevaa kestävyysvajettamme. Nämä tapaukset eivät ole lainkaan tavattomia, ja niissä häviäjänä on opiskelijan lisäksi Suomi.
Kansainvälisten opiskelijoiden ottaminen D-viisumin kohderyhmään paikkaisi nykyistä järjestelmää. D- viisumin käsittelyaika on lyhyempi, jolloin kv-opiskelija voisi tulla maahan ja aloittaa opiskelut. Sitten hän voisi täydentää oleskeluluvan hakuprosessia, kuten vakuutuksien todentamista. Lisäksi korkeakoulujen ei tarvitsisi joka vuosi jännittää sitä, saadaanko oleskeluluvat kuntoon ja saadaanko opiskelija todellisuudessa vai ei. D-viisumin avulla opiskelupaikan vastaanottaneen ja lukukausimaksunsa maksaneen, tai apurahan saaneen, kv-opiskelijan tulee voida saapua Suomeen opiskelemaan ajoissa.
Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon luonnoksessa kansainvälisten opiskelijoiden määrää haluttiin kasvattaa voimakkaasti. Se on kannatettava tavoite. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on otettava käyttöön kaikki soveltuvat ja tavoitetta tukevat työkalut. Opiskelijoiden D-viisumiin mukaan ottamisessa voittaisivat kaikki.
Konstantin Kouzmitchev
Hallituksen jäsen
