Opiskelijavalintamankeli jättää koulutukseen ryppyjä

Jo muutamien viikkojen ajan yliopistokaupunkien katukuvassa on saattanut nähdä mainoksia, joilla yliopistot houkuttelevat hakijoita luokseen. Mainosten tulo kertoo kevään toisesta yhteishausta, joka alkaa tänään 15.3. Haussa on jälleen yli 50 000 paikkaa, joita tavoitellessaan sadattuhannet hakijat puristetaan läpi mankelin, jota myös opiskelijavalinnoiksi kutsutaan.

Viime vuosina opiskelijavalinnoista on käyty säännöllisesti kipakkaa keskustelua. Taustalla on ennen kaikkea vuonna 2020 voimaan tullut todistusvalintauudistus, jossa ylioppilastutkintotodistuksen painoarvoa valintamankelissa kasvatettiin. Uudistuksella tavoiteltiin toisen asteen opiskelijoiden päällekkäisen työn vähentämistä ja valintojen tehostamista, mutta kumpikaan tavoite ei näytä toteutuneen. Laajasti kritisoitua todistusvalintaväylää ollaan tällä hetkellä kehittämässä parempaan suuntaan. Kehitys ei kuitenkaan poista todistusvalinnan perustavanlaatuista ongelmaa aiemman opintomenestyksen liiallisesta vaikutuksesta valinnoissa.

Tutkimusten mukaan joka kolmas hakija ei usko jatkavansa alalla, ellei tule valituksi ensisijaiseen hakuvaihtoehtoon – siis jo hakuvaiheessa. Todistusvalinnan laajentamisen myötä alanvaihto yliopistoissa onkin ollut selkeässä kasvussa. Koska yliopistojen sisäinen ja välinen siirtohaku ei toimi riittävän hyvin, hakevat opiskelijat yhä uudelleen todistusvalintaväylän kautta, mikä ei palvele tavoitetta korkeakoulutuksen aloittamisiän nuorentamisesta tai paikkojen paremmasta kohdentumisesta. Todistusvalinnan tehokkuus voidaan siis aiheellisesti kyseenalaistaa.

Todistusvalintauudistuksella haluttiin myös nopeuttaa valmistumista. Vaikka tuloksia ei ole vielä saatavilla, jo nyt tiedetään, että lukio-opinnoista valmistuminen ja todistusvalinnan kautta hyväksyttyjen opinnot ovat molemmat hidastuneet. Läpäisyasteen parantaminen näyttää siis epäonnistuvan, kun joka kolmas väylän kautta hakevista harkitsee alanvaihtoa ja merkittävä osa päätyy vaihtamaan toiselle alalle tai heidän opintonsa hidastuvat. Opiskelijademografian muuttuessa ja alanvaihdon yleistyessä tulee yliopistojen sujuvoittaa siirtohakua ja tarjota riittävät opiskelukykyä tukevat palvelut.

Valintamankelin uudistuksella ollaan tavoiteltu asioita, joihin vaikuttaminen olisi tehokkaampaa muilla keinoilla. Valmistumisen nopeuteen vaikutetaan parhaiten turvaamalla riittävä opintojen aikainen toimeentulo ja vahvat ohjaus- ja tukipalvelut. Aloittavien opiskelijoiden demografiaa voidaan puolestaan parhaiten muuttaa lisäämällä täysimääräisesti rahoitettuja aloituspaikkoja sekä varmistamalla yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet kaikille jo opintopolun alkuvaiheessa. Ensisijaisen valintaväylän tulisi puolestaan olla maksuton valintakoe, -kurssi tai muu toisen asteen opintomenestyksestä riippumattomaton väylä.

Jenni Suutari
Hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka (koulutuksen rakenteet, opiskelijavalinnat, avoin yliopisto), ESU

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.