Opiskelevan sukupolven toimeentulo on turvattava ennustettavalla ja riittävällä tavalla. Siitä on tehtävä yhteiskunnan periaate, jolla varmistetaan jokaisen opiskelijan mahdollisuus täysipäiväseen opiskeluun ja kohtuullisen elintasoon ilman velkataakkaa. Se mahdollisuus kuuluu yhdenvertaisesti kaikille opiskelijoille. Suomella ei ole varaa ajautua jakautuneeseen yhteiskuntaan, jossa opiskelumahdollisuudet määrittyvät ihmisen taustan ja elämäntilanteen perusteella.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous ei halua, että opiskelijoiden toimeentulo ja mahdollisuudet jakautuvat ja eriarvoistuvat. Syitä sille on useita. Opiskelijat siirrettiin hiljattain opintotuen asumislisälle. Siirto vaikuttaa kielteisimmin kaikkein pienituloisimpiin opiskelijoihin, kun taas kohtalaisesti tienaavat hyötyvät. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden lukukausimaksuja nostetaan, vaikka heillä ei ole muuta toimeentulon turvaa kuin mahdolliset säästönsä ja sukulaisten tuki kotimaastaan. Hankala työmarkkinatilanne on vaikein niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta, henkilökohtaiset rajoitteet vaikeuttavat työntekoa tai kielitaito sallii työskentelyn vain englanniksi.

Me opiskelijat näemme eriarvoistumisen seuraukset keskuudessamme. Mielenterveyden oireilu on yleisempää ja vakavampaa niillä opiskelukavereillamme, joilla toimeentulo on niukinta ja epävarminta. Sen vahvistavat myös korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulokset. Huoli kasvavasta velkamäärästä ja saamatta jääneistä kesätöistä on raskain niille, joille tulevaisuuden mahdollisuudet ovat heikommat. Vaikeuksilla on taipumus kasautua niille, joilla niitä on jo ennestään.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ei halua, että syntyy kahden kerroksen yhteiskunta, jossa osa menestyy ja heikommin pärjäävät velkaantuvat ja jäävät jälkeen kasautuvien hankaluuksien kanssa. Pienenevien ikäluokkien Suomessa ei ole varaa jättää osan opiskelijoidemme potentiaalista käyttämättä. Jotta se vältetään, on rakennettava nykyistä vahvemmat järjestelmät opiskeluajan toimeentulon tueksi. Järjestelmät, joilla pystytään takaamaan kaikkien opiskelijoiden vakaa ja turvattu toimeentulo, opiskelukyky ja tuleva työkyky sekä mahdollisuus rakentaa tulevia elämänvaiheitaan turvallisesti niin kuin hän itse toivoo.

Kotimaisten opiskelijoiden rinnalla on kasvava joukko muista maista Suomeen saapuneita kansainvälisiä opiskelijoita. Suomen on noustava takapajuisesta ajatuksesta, että opiskelijoihin kuuluu vain täällä syntyneitä ja täällä entuudestaan olleita oppijoita. Opiskeleva ikäluokka tulisi nähdä moninaisena ryhmänä, jonka toimeentulon tarpeet tulisi ratkaista kokonaisvaltaisella, yhdenvertaisella ja kestävällä tavalla.

Opiskelijoiden etuudet on uudistettava osana sosiaaliturvauudistusta – ne on yhtenäistettävä soveltuvilta osin perusturvaetuuksien kanssa ja siirrettävä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Jotta opiskelu olisi jokaisessa elämäntilanteessa mahdollista, siirtymän opiskelemaan on oltava kynnyksetön ja toimeentulon varmaa ilman velkaantumista. Suurimmassa toimeentulon turvan tarpeessa ovat kuitenkin ne kansainväliset opiskelijat, jotka ovat nykyisten sosiaali- ja opintoetuuksiemme ulkopuolella. Siksi on aloitettava selvitystyö siitä, miten kansainväliset opiskelijat voitaisiin tuoda toimeentulon turvaavan etuuden piiriin. Pitkällä aikavälillä Suomen on siirryttävä perustulomalliin.

Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta tulee tehdä kansallinen periaate. Suomessa jokaisella tulee olla mahdollisuus opiskella riippumatta taustastaan tai elämäntilanteestaan. Suomella on menestyvä tulevaisuus vain, jos sitä on jatkossakin rakentamassa hyvinvoiva ja pärjäävä nykyisten opiskelijoiden joukko. Emme voi tinkiä kaikkien mahdollisuudesta opiskella täysipäiväisesti lähtökohdista riippumatta ja sillä syntyvästä osaamisesta.

Lisätietoja:

Anselmi Auramo
Hallituksen puheenjohtaja
045 647 1116
anselmi.auramo@syl.fi

Kuva: Anriika Kauppi