Aina toisinaan keskusteluun nousee huoli siitä, että opiskelijat kuluttavat liian monta vuotta korkeakouluopintoihin. Väite pohjautuu ajatukselle, että opinnoista työelämään siirtyminen kestää liian kauan, mikä lyhentää työuria ja käy kansantaloudelle kalliiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys osoittaa, ettei keskimääräinen opiskeluun käytetty aika ole Suomessa poikkeuksellisen pitkä.
Itseasiassa opintojen läpäisy eli tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa on Suomessa Education at a Glance -selvityksen mukaan OECD-maiden keskiarvoa parempaa. Tutkinnon suorittamiseen kulutettu aika on laskenut vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen mukaan eniten viidessä vuodessa on kasvanut yliopistokoulutuksen tavoiteajassa läpäisseiden osuus.
Harhakuvaa pitkistä opiskeluajoista ylläpitää tapa laskea opiskeluajan pituus. Tämä tapahtuu erottamalla tutkinnon suorittamisajankohdasta opintojen aloitusajankohta. Laskutapa ei huomioi poissaoloja opinnoista tai esimerkiksi työssäkäynnistä johtuvaa osa-aikaista opiskelua. Hyödyllisempää olisikin selvittää niin sanottu netto-opiskeluaika, joka ottaisi paremmin huomioon opintoihin käytetyn todellisen ajan.
Suomessa opintojen suorittamista venyttää juuri työnteko. Eurostudent IV -tutkimuksen mukaan toimeentulon järjestäminen oli suurin yksittäinen opintoja hidastava tekijä vuoden 2016 kerätyn aineiston perusteella.
Eurostudent -tutkimuksesta selviää, että työssä käydäänkin pääasiassa kahdesta syystä: sosiaaliturva ei kata omia ja läheisten elämisen kustannuksia. Erityisesti yli 30-vuotiailla tämä on lähes yksinomainen syy. Toinen merkittävä tekijä on opiskelujen aikaisen työkokemuksen hankkiminen. Opiskelijat eivät enää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisen aikana.
Osmo Kivinen ja Jouni Nurmi (ks. myös Merenluoto & Lindberg) ovat tutkineet opiskeluun käytettyä aikaa ja työntekoa suhteessa opiskelijoiden työuriin. Tutkimukset paljastavat, että Suomessa vastavalmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen nopeammin ja todennäköisemmin koulutustaan vastaavin töihin kuin monissa muissa verrokkimaissa.
Tämä taas vaikuttaa positiivisesti työurien pituuteen, kun pitkiä työttömyysjaksoja ei synny opintojen päättymisen jälkeen. Yksi keskeisimmästä syistä tälle on työskentely opintojen aikana. Suomessa opinnot aloitetaan keskimääräistä vanhempana kuin joissakin toisissa Euroopan valtioissa, mutta siirtymä opinnoista työelämään on työurien näkökulmasta nopeampi.
Jos opintojen suorittamista haluttaisiin nykyiseltään joustavoittaa, olisikin järkevämpää kehittää opiskelijan sosiaaliturvaa sellaiseksi, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin niin opiskelun, työnteon kuin perhe-elämän.
Opintoaikoja koskevassa keskustelussa usein unohtuu, että opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko. Kuten työuran, niin myös opintojen aikana voi tulla katkoksia tai suunnan muutoksia kun saadaan lapsia, kiinnostus omaa alaa kohtaan kehittyy, lähipiirissä tai omassa elämässä tapahtuu muita yllättäviä muutoksia, joita ei voi ennalta tietää.
Opintoajat eivät tilastollisesti ole Suomessa ongelmallisen pitkiä tai työurien pituudelle pääasiallisesti haitallisia. Jos keskustelussa keskitytään tuijottamaan vain tutkinnon suorittamisajan pituutta, sivuutetaan se, että opiskelu ei tapahdu tyhjiössä. Opintoja ennen, valmistumisen jälkeen ja ennen kaikkea opiskelun aikana tapahtuu paljon sellaista, mitä yksilön on vaikea ennakoida.
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enemmän korkeakoulutettuja. Opintoaikoihin keskittymisen sijaan olennaista olisi taata yhä useammalle nuorelle paikka korkeakoulutukseen. Tätä edistää muun muassa aloituspaikkojen lisääminen, yhdenvertaiset opiskelijavalinnat ja siirtoväylien kehittäminen sekä ylipäätään koulutukseen panostaminen.
Ainomaija Rajoo
Koulutuspolitiikan asiantuntija
Lähteet:
Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset. Työ- ja elinikeinoministeriön julkaisuja 26/2012.
Education at a Glance 2019. OECD Indicators. OECD, Paris 2019.
Yliopistokoulutuksen läpäisy aiempaa nopeampaa. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/opku/2019/opku_2019_2020-03-12_tie_001_fi.html, käytetty 8.5.2020
Opiskelijatutkimus 2017. EUROSTUDENT VI -tutkimuksen keskeiset tulokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:37.
Kivinen, O. & Nurmi, J.: Työ, koulutus ja osaaminen. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdeksän maan eurooppalaisessa vertailussa. Research Unit for the Sociology of Education, Turku 2008.
Kivinen, O. & Nurmi, J.: Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi – korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76, 5/2011, 687-691
Merenluoto, Satu & Lindberg, Matti: The problems with prolonging studies and delaying: The beginning of graduates’ working careers from the Finnish national and international perspectives. Higher Education Research in Finland. Emerging structures and contemporary issues. Eds. Sakari Ahola & David M. Hoffman. Jyväskylä University Press, Jyväskylä 2012, 131 – 145.
