Koko vuoden kestänyt työ korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositusten uudistamisen parissa alkaa olla paketissa, kun työryhmän kesken käytiin läpi julkisen kommenttikierroksen aikana tulleet kommentit sekä muutos- ja korjausehdotukset. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksien päivittämisen valmistelusta on vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) asiantuntijaryhmä. Edellisen kerran suosituksia on päivitetty 2016. Tällä kertaa ruokailusuosituksia päivitetään vastaamaan paremmin uusimpia ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen teemoja. SYL on osallistunut valmisteluun niin asiantuntijaryhmässä kuin pienryhmissä, joissa ruokailusuosituksien päivittämistä on työstetty. Työtä on tehty koko vuoden ajan ja suositukset on määrä julkistaa alkuvuodesta 2021.
Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksiin on koottu opiskelijaruokailun järjestämistä koskevat säädökset, asiakirjat ja ravitsemussuositukset. Suositus koskee niin opiskelijoita, korkeakouluja kuin opiskelijaravintoloita. Opiskelijoille suositukset sisältävät käytännön esimerkkejä hyvinvointia ja jaksamista edistävästä ruokailusta ja ruokavalinnoista, korkeakouluille laatusuosituksia kilpailutuksen tueksi ja opiskelijaravintoloille ohjeita ateriatuettujen aterioiden tuottamisesta ja tarjoamisesta. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksilla on siis suuri vaikutus siihen, millaista ruokaa opiskelijaravintoloissa on tarjolla ja millä tavalla.
Ruokailusuositusten päivittämisen yhteydessä huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että opiskelija-ateria on ravitseva, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen. Ruokailusuosituksiin on lisätty kestävyys- ja ilmastonäkökulma läpileikkaavaksi teemaksi ja se on pyritty ottamaan huomioon jokaisen käsiteltävän teeman kohdalla. Erityishuomiota on kiinnitetty ruokahävikin vähentämiseen sekä kasvis- ja vegaaniruuan lisäämiseen. Korkeakoulujen ja opiskelijaravintoloiden yksi tehtävä on edistää ja helpottaa kestävien valintojen tekemistä. Opiskelijoiden näkökulmasta ruokailusuosituksien päivittämisessä onkin tuotu esille, että opiskelijaruokailun tulee kannustaa kasvisruokailuun sekä ohjata vähentämään lihansyöntiä ja ruokahävikkiä. Lisäksi on tärkeää, että ruoka on laadukasta, terveellistä, edullista, monipuolista ja kestävällä tavalla tuotettua.
Opiskelijoiden näkökulmaa on tuotu esille erityisesti ruokailusuosituksen kohderyhmää ja tavoitteita, opiskelijaruokailun järjestämistä sekä opiskelijaruokailun seurantaa ja arviointia pohdittaessa. Erityistä huomiota opiskelijoiden näkökulmasta kestävään kehitykseen on tuotu ruuan alkuperän, ravintosisällön ja hiilijalanjäljen merkitsemisestä sekä siitä, että raaka-aineiden hankinnassa on huomioitava ympäristön kannalta kestävät valinnat. Tämän lisäksi tärkeäksi on koettu kasvipohjaisten ruoka-aineiden painotus esimerkiksi kasvipohjaisten juomien lisäämisellä, kasvisvaihtoehdon tarjoamisella ensimmäisenä linjastossa sekä lisäämällä malliesimerkkeihin enemmän kasvis- ja vegaaniruokia. Kyse on pienistä muutoksista, mutta niillä voi pitkällä tähtäimellä olla suuri vaikutus. Tämän päivän ratkaisuilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen ja siksi suosituksissa on tärkeää ottaa huomioon pienetkin keinot, joilla kestävyyttä tuodaan paremmin opiskelijaruokailun arkeen. Syömiseen liittyvät valinnat ovat keskeisiä kestävän elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta.
Näiden tärkeiden teemojen lisäksi tulevaisuuden vaikuttamistavoitteeksi jää tänä vuonna hyväksi todettu opiskelijaravintoloista mukaan otettava opiskelija-ateria. Vain syöty ateriakokonaisuus edistää opiskelukykyä, jaksamista ja hyvinvointia. Mukaan otettava ruoka tukee opiskelukykyä ja jaksamista niin etäopiskelupäivinä kuin päivinä, jolloin aika ei yksinkertaisesti riitä ruokailemaan opiskelijaravintolassa harjoittelun tai opiskeluaikataulun vuoksi. Itsenäisen opiskelun ja etäopintojen määrän kasvaessa joustavammat käytännöt antavat opiskelijaravintoloille välineet vastata nykypäivän opiskelijoiden tarpeisiin.
Johanna Pohjonen
Varapuheenjohtaja
