Korkeakouluopiskelun mahdollisuuksia on rapautettu Suomessa jo vuosien ajan. Opiskelijoiden etuuksien ehtojen kiristykset ovat tehneet toimeentulosta epävarmempaa ja myös koulutuksen rahoitus on jatkuvasti tiukentunut. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii korkeakoulutukseen sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Tulevaisuudessa nuoren sukupolven vastuulla on isoja yhteiskunnallisia haasteita kuten ilmastokriisin torjuminen ja huoltosuhteen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen. On tärkeää pitää huolta siitä, että näitä on ratkaisemassa ehjä sukupolvi, jolla on koulutuksen tarjoamaa osaamista ja henkisiä valmiuksia isojen haasteiden edessä. Suomi tarvitsee lisää osaajia, ja koulutustason nostossa on kyse Suomen tulevaisuudesta. Siksi koulutukseen on syytä panostaa.
Monet erilaiset päätökset ovat ajaneet paitsi opiskelijoita myös korkeakouluja ahtaammalle. Yliopistojen rahoituksen indeksit ovat olleet jäissä, mikä on aiheuttanut kroonisen rahoitusvajeen. Tämä näkyy esimerkiksi opiskelijalle tuki- ja ohjauspalvelujen laadussa. Aloituspaikkoja lisätään vajaalla ja hankemaisella rahoituksella, mikä ei ole rakenteellisesti kestävää. Korkeakoulupoliittisilla päätöksillä on korostettu tehokkuutta laaja-alaisen sivistyksen kustannuksella ja opiskelua tahdotaan rajoittaa erilaisin maksuin.
”Päättäjät ovat ajatuksen tasolla sitoutuneet koulutustason nostoon, mutta riittäviin investointeihin ei olla valmiita. Myöskään toimeentulon yhteyttä tuloksiin ei nähdä. Tätä menoa työelämään siirtyy rikkinäinen sukupolvi vailla tarvittavia tietoja ja taitoja”, SYLin vastavalittu puheenjohtaja Akseli Tiitta painottaa.
Koulutuspolitiikan tavoitteet tarvitsevat tuekseen sosiaalipoliittisia toimia. Opiskelijat joutuvat käyttämään heikon toimeentulonsa vuoksi vähemmän aikaa opiskeluun ja enemmän aikaa työntekoon. Eurostudent-selvityksen mukaan opiskeluun käytetty aika on vähentynyt 6,1 tuntia ja työssäkäynnin määrä on lisääntynyt 2,8 tunnilla vuonna 2017 tehtyjen opintorahaleikkausten jälkeen. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuoden 1992 jälkeen opintorahaan on jäänyt tekemättä indeksikorotuksia 163 euron edestä.
Ollakseen mukana nostamassa Suomen koulutustasoa opiskelijat tarvitsevat tukea eivätkä entisestään kasvavaa lainataakkaa. Opiskelijat ovat pian velkaantuneempia kuin koskaan edes kasinotalouden vuosikymmenellä 1980-luvulla. Tässä tilanteessa tukea kaipaavat sekä opiskelijan kukkaro että korkeakoulutus. Opintorahan indeksijäädytys on yksi reikä lisää opiskelijan pikkuruiseen kukkaroon.
”Me opiskelijat ymmärrämme vastuumme planeetastamme ja kotimaastamme. Jotta voimme kantaa vastuuta näistä, tarvitsemme kunnollisen koulutuksen ja ehjän mielen. Vaadimme, että koulutuksen rahoitus nostetaan tasolle, joka tukee ja turvaa kestävän tulevaisuuden meille kaikille”, Tiitta päättää.
Lisätietoja:
Lotta Leinonen
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
lotta.leinonen@syl.fi
Roope Tukia
Pääsihteeri
0451354314
roope.tukia@syl.fi
