Hallituksen kertaluonteisilla panostuksilla lisäaloituspaikkoihin ei ole vaikutusta koulutustason nostoon. Jatkuvat leikkaukset perusrahoituksesta syövät koulutuksen laatua ja tutkimuksen volyymia. Suunta on väärä: Suomi menestyy vain investoimalla inhimilliseen pääomaan.
Hallitus antoi vuoden 2026 budjettiesitystä täydentävän esityksen 20.11.2025. Esitys sisältää ehdotuksen avoimen korkeakoulutuksen opintosetelikokeilusta ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille. Ensi vuonna opintoseteliin kohdennetaan rahoitusta 18,6 miljoonaa euroa. Esitys sisältää myös kertaluonteisen yhteensä 810 aloituspaikan lisäyksen korkeakouluihin. Aloituspaikkoihin ja opintotukeen rahoitusta kohdennetaan yhteensä 11 miljoonaa euroa.
Samalla hallitus esittää, että korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 2,9 miljoonalla eurolla. Kyseessä on pysyvä perusrahoituksen leikkaus.
“Pysyvän perusrahoituksen nakertaminen on myrkkyä koulutuksen järjestämiselle. Summa ei ole tällä kertaa suuri, mutta signaali ja suunta ovat aivan vääriä. Määräaikaisilla korvamerkityillä rahoituksilla ei voi korvata pysyvän perusrahoituksen leikkauksia”, sanoo Unifin Heikki Holopainen.
“Unifi ja SYL ovat yhdessä useiden muiden toimijoiden kanssa peräänkuuluttaneet pitkäjänteisen suunnitelman laatimista nuorten aikusten koulutustason nostamiseksi. Tarve tälle vain kasvaa jatkuvasti”, lisää SYLin puheenjohtaja Anselmi Auramo.
Aloituspaikkarahoituksen kertaluonteinen lisääminen on sinänsä positiivinen asia, mutta koulutustason nostoon sillä ei ole vaikutusta. Koulutuksen rahoitus kustannetaan korkeakoulujen perusrahoituksesta, jota yliopistoilta leikattiin aiemmin syksyllä budjettiriihessä 56,2 miljoonaa euroa. Nyt perusrahoitusta leikataan yliopistoilta 1,45 miljoonaa euroa lisää. Suunta on täysin väärä: Suomi on jo nyt rahoituksessa 20-30 prosenttia jäljessä muita Pohjoismaita, kun korkeakoulujen rahoitus suhteutetaan opiskelijamääriin. Aiemmin tässä kuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF patisteli Suomea kiinnittämään huomiota korkeakoulutuksen määrän lisäämiseen, sillä koulutustaso on tippunut reilusti alle verrokkimaiden.
Unifi ja SYL pitävät opintosetelikokeilua kannatettavana asiana. Toteuttamisessa tulee huolehtia, että rahoitus kattaa avoimen korkeakoulutuksen kurssimaksut ja mahdolliset malliin suunnitellut lisätoimet. Kokeilun toteuttamista ja vaikutuksia on syytä arvioida, jotta sen päätyttyä tiedetään, saavutettiinko sillä haluttuja tuloksia.
Lisätietoja
Anselmi Auramo, puheenjohtaja
anselmi.auramo@syl.fi, 045 647 1116
