Hyvinvointialueiden toimintaa ja etenkin talousvaikeuksia on seurattu pian jo kahden vuoden ajan. Alueet ovat vuodesta 2023 alkaen vastanneet itsehallinnollisina eliminä suomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Aikaisemmin nämä tehtävät olivat kuntien vastuulla.
Hyvinvointialue aivan hiljattain muodostettuna uutena hallinnon tasona saattaa vaikuttaa vaikeasti hahmotettavalta miljardibudjetilla toimivalta jättiläiseltä. Alueiden rahavaroja käytetään kuitenkin läpinäkyvästi ja demokraattisen päätöksenteon mukaisesti. Valtaa ja budjettia on jaettu eri toimielinten vastuulle alueen omassa hallintosäännössä, johon on syytä perehtyä osana vaikuttamistyön suunnittelua.
Sotepalveluiden järjestämisvastuun alku ei ole sujunut alueilla ongelmitta. Rahoitusmallista seuranneita säästöjä ja palveluiden nopeita uudistamispäätöksiä on tarkkailtu ylioppilasliikkeessä huolestuneina. Päätöksistä on herännyt huolta opiskelijalähtöisyydestä palveluita järjestettäessä ja huolen aiheuttamaa vaikuttamistarvetta hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Miten ylioppilaskunta voi vaikuttaa hyvinvointialueiden suuntaan?
SYLin julkaisemassa sotevaikuttamisen suuntaviivat -dokumentissa (2024) kuvataan muun muassa hyvinvointialueiden rakennetta sekä päätöksenteon eri portaita, jotta tieto erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista ja -tahoista olisi kattavasti ylioppilaskuntien käytettävissä ja räätälöitävissä omien resurssien mukaan. Dokumentista löytyy lisäksi esimerkiksi kuvaus hyvinvointialueiden keskeisimmistä tehtävistä sekä suhteesta YTHS:n palveluihin.
Ylioppilaskuntien tulisi suosituksemme mukaan ensisijaisesti etsiä tietoa oman hyvinvointialueensa jo olemassa olevista vaikuttamiskanavista, joita on luotu kolmannen sektorin toimijoiden osallistamiseksi.
Aluevaltuustolla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa, että sen piiriin kuuluville asukkaille tarjotaan monipuolisia ja vaikuttavia osallistumismahdollisuuksia päätöksenteon eri prosesseissa. Tätä velvoitetta varten luotuja osallisuuden ja yhteistyön kanavia, kuten erilaisia yhteistyöelimiä, foorumeita, työryhmiä ja muita, hyödyntäen opiskelijat voivat tuoda omaa ääntään esille hyvinvointialueen suuntaan.
Eri toimijoita on hyvinvointialueen edustajan ohella mahdollisuus kutsua vierailemaan korkeakoulujen omien terveystyöryhmien kokouksiin, jolloin opiskelijoita koskevia ajankohtaisia hyvinvointiteemoja voidaan käsitellä usean eri tahon kanssa yhteisesti.
Nykyisten hyvinvointialueiden päättäjien ohella suosittelemme ylioppilaskuntia ensi keväänä aktiivisuuteen terveys- ja hyvinvointikysymysten esille nostamisessa, kun kunta- ja aluevaalit järjestetään. Vaalit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa esillä oleviin vaalikeskustelun teemoihin ja tuoda esiin opiskelijoiden sydäntä lähellä olevia aiheita.
Vaalien alla on ensiarvoisen tärkeää, että ylioppilaskunta tunnistaa omat keskeiset kunta- ja aluevaalitavoitteensa sekä käy aktiivista vuoropuhelua ehdokkaiden kanssa.
Taustaa hyvinvointialueisiin kohdistuvan vaikuttamistyön suuntaviivoista
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on laatinut vuoden 2024 toimintasuunnitelmaan liittyvänä projektina yhteisiä suuntaviivoja tukemaan ylioppilaskuntien tekemää vaikuttamistyötä hyvinvointialueiden suuntaan.
Tarkoituksena on, että ylioppilaskunta voi soveltaa ohjeistusta ja siinä esiteltyjä suuntaviivoja omien resurssiensa, tavoitteidensa ja toimintaympäristönsä mukaisesti.
Suuntaviivoihin voi tutustua suomeksi täällä.
Suuntaviivoja ovat työstäneet SYLin 2024 terveydenhuollosta, hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta vastaava hallituksen jäsen Jesse Häyhä sekä sosiaalipolitiikan asiantuntija Henri Kontkin.
Lisätietoja
Jesse Häyhä
Hallituksen jäsen
Sosiaalipolitiikka (YTHS, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus)
jesse.hayha@syl.fi
044 906 5003
Henri Kontkin
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
Opiskelijan terveydenhuolto, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus
henri.kontkin@syl.fi
040 413 4411
