Hallitus valmistelee uutta opintoetuuslakia, jonka ensisijaisena tavoitteena oli mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä lisäksi nopeuttaa valmistumista ja selkeyttää opiskelijoiden etuusjärjestelmää. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää tavoitteita kannatettavina, mutta katsoo, ettei uudistus ratkaise opiskelijoiden toimeentulon keskeisintä ongelmaa eli tuen riittämättömyyttä.
SYL korostaa, että uudistusta ei valmisteltu aidosti kokonaisuutena ja kaikkia muutoksia arvioiden. Kesken uudistusprosessin opiskelijat päätettiin siirtää yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle, mikä heikensi opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Samanaikaisesti toteutetut indeksijäädytykset ja muut sosiaaliturvaleikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa päätoimisen opiskelijan rahamuotoiset etuudet ovat joissakin tilanteissa heikentyneet lähes kolmanneksella. Menetystä on paikattu opintolainalla, jonka osuus opiskelijan käytettävissä olevasta tuesta on noussut jo noin 60 prosenttiin.
Uudistuksen merkittävin muutos on opintolainahyvityksen kaksiportainen malli. SYL tunnistaa opintolainahyvityksen myönteiset vaikutukset opintojen etenemiseen, mutta muistuttaa sen samalla lisänneen opintolainan käyttöä. Opiskelijoiden toimeentulo tulee turvata ensisijaisesti opintojen aikana, ei valmistumisen jälkeen maksettavilla kannustimilla. Ehdotettu malli lisää valmistumiskannusteita vain rajallisesti, kohdistaa suurimman hyödyn opiskelijoille, joiden opinnot etenevät jo valmiiksi hyvin, ja voi kasvattaa opiskelijoiden välisiä eroja. Myönteistä ovat kuitenkin opintolainahyvitykseen esitetyt joustot sekä harkinnanvaraisten lisätukikuukausien perusteiden laajentaminen.
SYL pitää opintolainan korkojen pidempää pääomitusjaksoa kannatettavana, mutta vastustaa korkoavustuskausien lyhentämistä, koska se heikentäisi kaikkein pienituloisimpien opintovelallisten asemaa. Opiskelijoiden velkaantumisen kasvaessa opintolainan turvaverkkoja tulisi sen sijaan vahvistaa esimerkiksi korkoavustuksen tulorajaa nostamalla ja ottamalla käyttöön opintolainan korkosuoja.
Uudistuksessa on useita myönteisiä elementtejä. Harkinnanvaraisten lisätukikuukausien perusteita laajennetaan, huoltajakorotukseen tulee lapsikohtainen korotus, opintolainahyvityksen määräaikoihin lisätään joustoja ja korkoavustusjärjestelmää myös parannetaan. Nämä muutokset tekevät järjestelmästä oikeudenmukaisemman ja paremmin erilaisia elämäntilanteita huomioivan, mutta lopputulosta ei silti voi kutsua kokonaisuudistukseksi.
SYL on erityisen huolissaan tutkintokohtaisten tukikuukausien riittävyydestä. Tuhansilta opiskelijoilta opintotuki loppuu vuosittain ennen tutkinnon valmistumista, mikä pakottaa turvautumaan muihin etuuksiin tai lisäämään työntekoa opintojen ohessa. Tämä on ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu.
Lausunnossaan SYL nostaa esiin myös vaikutusarvioiden puutteet. Hallituksen esityksessä tarkastellaan esimerkiksi opintolainahyvityksen vaikutuksia valmistumiseen, mutta opiskelijoiden kasvavan velkaantumisen vaikutuksia opiskelukykyyn, hyvinvointiin, työssäkäyntiin ja koulutukseen hakeutumiseen arvioidaan vain rajallisesti. Lisäksi uudistuksen kustannusneutraaliutta on tarkasteltu vain vuoteen 2030 asti, vaikka monet vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
SYL katsoo, että opiskelijan ensisijaisen toimeentulon tulee perustua riittävään opintotukeen, ei kasvavaan velkaantumiseen. Jos tavoitteena on aidosti mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja nostaa Suomen koulutustasoa, tulee jatkovalmistelussa tarkastella erityisesti asumislisän indeksisidonnaisuutta sekä tutkintokohtaisten tukikuukausien riittävyyttä. Ilman näitä toimia uudistus ei vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin.
Lisätietoja:
Sonja Naalisvaara
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
040 687 6353
sonja.naalisvaara@syl.fi
