Eilen ministerit Sipilä ja Orpo ilmoittivat, että muut hallituspuolueet eivät aio jatkaa yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Käsillä oleva hallituskriisi sai alkunsa Perussuomalaisten viikonloppuisesta puoluekokouksesta, jossa puolueen johtoon valittiin selvästi aiempaa radikaalimmin maahanmuuttovastaisia, EU-eroa ajavia ja esimerkiksi avoimen rasistisia ja misogynistisiä ulostuloja julkaisseita henkilöitä. Tästä syystä hallituspuolueet joutuivat käymään keskustelua siitä, voidaanko tältä pohjalta löytää riittävän monta yhteistä arvoa, jotta hallitusyhteistyön jatkolle on edellytyksiä.
Myös SYL julkaisi lyhyen kannanoton tukeakseen Kokoomuksen ja Keskustan johtajien ratkaisua ja todeten, että meidän mielestämme tällainen arvopohja ei kuulu hallitukseen. Eurooppalaisen yhteisön tukeminen, monikulttuurisuus ja feminismi ovat nimittäin asioita, jotka on nostettu järjestömme arvoiksi ja koimme sopivaksi puolustaa niitä tilanteessa, jossa niitä vastustetaan näin lähellä valtakunnan politiikan ydintä.
Ulostulomme herätti kuitenkin monia kysymyksiä ja kriittisiä puheenvuoroja: Miksi SYL sekaantuu puoluepolitiikkaan? Miten järjestö voi tukea arvoja, joita osa jäsenistä ei kannata? Miksi emme keskity vain suoraan opiskelijan asemaan liittyviin asioihin? Miten automaattiseen jäsenyyteen perustuva yhteisö voi käyttää ääntään näin? Moni pelkäsi myös SYL:n politisoituneen ja eksyneen tieltä opiskelijan etujen valvomisesta kohti aktiiviensa poliittisten päämäärien ajamista. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole: Tehtävämme on tehdä poliittista vaikuttamista opiskelijan paremman huomisen puolesta ja jatkamme sitä myös tulevaisuudessa.
Opiskelijan etua valvoaksemme meidän on nimittäin vaikutettava politiikassa, sillä opiskelijan elämään vaikuttavat päätökset syntyvät poliittisissa prosesseissa. Erityisesti Suomen hallituksella on tässäkin aiheessa suuri sananvalta, sillä he edustavat ainakin toistaiseksi enemmistöä eduskunnasta. Tästä syystä myös hallituksen arvopohjalla on suuri merkitys siihen, miten voimme jatkossa tehdä omaa vaikuttamistyötämme. Opiskelijan edun valvominen on siis poliittista vaikuttamista, mutta sitä ei pidä sotkea puoluepolitiikkaan: Olemme edelleen puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö.
Kuten Suomen valtion, myös SYL:n päätökset syntyvät demokraattisen prosessin kautta. Linjapaperimme määrittämät periaatteet, arvot ja tavoitteet päättää vuosittain kokoontuva liittokokous, jonne valitaan edustajat vaaleilla valituista ylioppilaskuntien edustajistoista. Välillisesti siis jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiset päätökset ja linjat liittomme toimintaa ohjaavat. Myöskään yhdenvertaisuus, feminismi tai antirasismi eivät siis ole vain aktiviitoimintaamme osallistuvien henkilöiden päähänpistoksia, vaan jäsenistömme enemmistön kanta.
SYL:n uusin linjapaperi keskittyy edelleen opiskelijan elämään suoraan liittyviin asioihin, kuten koulutukseen ja toimeentuloon, mutta siinä puhutaan myös muista yhteiskunnassa mielipiteitä jakavista aiheista, kuten varhaiskasvatuksesta ja maahanmuutosta. Tämä johtuu siitä, että opiskelija ei elä tyhjiössä vaan on osa yhteiskuntaa, jossa päätökset vaikuttavat toisiinsa: Koulutusalojen tasapaino työelämän rakenteisiin, sosiaaliturvan muutokset toisiinsa ja perhepolitiikka koulutuksen tasa-arvoon. SYL:oa pyydetään myös usein lausumaan vain löyhästi koulutukseen liittyvistä lakimuutoksista. Siksi näiden asioiden pohtiminen ei ole pois varsinaisesta tehtävästämme, vaan oikeastaan tukee kykyämme edustaa opiskelevaa sukupolvea uskottavalla tavalla.
Opiskelijan etujen valvominen siis pakottaa meidät tekemään poliittisia valintoja ja toimimaan poliittisten prosessien parissa. Opintotuen muuttaminen on aina poliittinen päätös, jolloin sen puolustaminen ei ole yhtään sen vähemmän poliittista kuin muidenkaan asioiden. Politiikkaan kuuluu myös demokraattinen päätöksenteko sekä keskustelu, minkä vuoksi kutsumme kaikki mukaan keskustelemaan sivistyneesti ja tekemään yhdessä päätöksiä tulevista edunvalvonnallisista tavoitteista. Parhaiten tämä onnistuu oman ylioppilaskunnan ja sitä kautta liittokokouksemme kautta.
