Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi on julkaistu. SYL on lukenut ohjelman, jossa on sekä hyviä että huonoja ja huolestuttavia linjauksia. Tässä on ensimmäiset huomiomme ohjelmasta. Julkaisimme samat huomiot myös Twitterissä.
Hallitus päätti käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen! Hienoa, kunhan se toteutetaan sosiaaliturvauudistuksen osana. Uudistuksen pitää olla askel kohti yhtenäisempää sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteemme opintorahan korotuksesta 100 eurolla jäi haaveeksi…
Sosiaaliturvaa uudistetaan yleistukimallin mukaan yhdistämällä perusturvaetuudet. Hallituksella ei ollut vielä rohkeutta ottaa opiskelijoita malliin mukaan. Toivomme, että sekin vielä toteutuu ja opiskelijoiden etuuksista tulee aitoa sosiaaliturvaa!
Asumistukea leikataan jopa 363 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Se on kylmäävä leikkaus, joka kolhaisee opiskelijoita erityisen kivuliaasti! Velkademoni hykertelee tyytyväisyyttään, kun opiskelijoiden velkaantuminen kiihtyy entisestään.
Lisäksi opiskelijoille ”selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto asumistuelle”. Mitä ”taloudellisesti houkutteleva” tarkoittaa ja kenelle se olisi houkuttelevaa? Onko se porkkanaa vai keppiä? Asumislisälle emme halua palata!
Hallitus aikoo laatia ohjelman ”nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi”. Opiskelijoilla on enemmän mt-ongelmia verrattuna väestöön yleisesti. On syytä nostaa korkeakouluopiskelijat erityisryhmäksi tässä selvityksessä!
Kiitämme hallituksen halua panostaa psykoterapiapalveluiden saatavuuteen, mutta mihin jäi koko väestön terapiatakuu? Uudessa kaksiportaisessa psykoterapeuttikoulutuksen mallissa maksullisena säilyisi toinen porras, joka vastaa nykyistä psykoterapeuttikoulutusta.
Hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon, YTHS:n ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Toivomme, että tämä tarkoittaa opiskelijoiden siirtymien ja hoitopolkujen parantamista YTHS:n ja muiden palveluiden välillä.
Näyttää siltä, että opiskelija-asumisen rooli on tunnistettu hallitusohjelmassa, hienoa! Vuokranmaksu vie suurimman osan opiskelijan budjetista, joten on tärkeää, että opiskelija-asuntoja on riittävästi tarjolla.
Hallitusohjelma on koulutuksen ja yliopistojen osalta ylätasoinen ja epätarkka. Koulutuskirjaukset lupailevat kuitenkin vaikeita aikoja opiskelijoille.
Ohjelman kirjaukset vastaavat heikosti koulutusjärjestelmän keskeisiin haasteisiin.
Lupaillut aloituspaikkalisäykset ovat laiha lohtu ilman niihin osoitettua pysyvää perusrahoituksen nostoa. Koulutustasoa ei voida nostaa ilman rahoitustason nostoa.
Pahimmillaan nykyisen koulutuksen laatu on vaarassa aloituspaikkojen lisääntyessä.
Hallitus haluaa vahvistaa ensikertalaisten asemaa hidastamatta koulutussiirtymiä ja vaikeuttamatta alanvaihtoa.
Tämä on mahdotonta. Ensikertalaisten aseman vahvistaminen kaventaa mahdollisuuksia alanvaihtoon ja voi hidastaa siirtymiä kun väärin valitsemisen riski kasvaa korkeaksi.
Kansainväliset osaajat saavat kylmää kyytiä. Suomi kääntää selkänsä työ- ja opiskeluperusteiselle maahanmuutolle tekemällä maahantulosta ja kotoutumisesta vaikeampaa ja rahastamalla taloudellisista ongelmista kärsiviä kansainvälisiä opiskelijoita entistä tiukemmin.
Lukukausimaksujen täyskatteellistaminen tarkoittaa EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksujen nousevat merkittävää nousua, ja että heidän määränsä voi laskea jopa 43%:lla. Suunta on väärä: kv-opiskelijoiden määrää pitäisi lisätä ja heidän taloudellista asemaa vahvistaa.
Toivotamme kuitenkin tervetulleeksi parannukset kv-opiskelijoiden mahdollisuuksiin pysyvän oleskeluluvan saamiseksi ja kotimaisten kielten oppimiseksi.
Samalla uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikassa kiristetään kansalaisuuden saamisen edellytyksiä ja opiskelijan turvautuminen toimeentulotukeen voi johtaa oleskeluluvan peruutukseen. Kv-osaajille Suomi tulee näyttämään vain entistä vähemmän houkuttelevalta.
Suuret sakset kehitysyhteistyöhön ovat lyhytnäköistä politiikkaa ja erityisen haitallisia nyt, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ilmastokriisi ja pandemian vaikutukset limittyvät. Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaampaa ja turvallisempaa maailmaa, ja tämä on myös Suomen etu.
On tärkeää, että kansalaisjärjestöjen rooli ja merkitys on tunnustettu. Samalla on muistettava, että kestäviä tuloksia ei saada aikaan ilman vakaata rahoitusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Nyt ei ole oikea aika kikkailla kirjauksilla ilmaston kustannuksella. Päästövähennykset ja konkreettiset toimet ovat keskeisiä planeettamme tulevaisuuden kannalta. Peräänkuulutamme selkää sitoutumista ja toimia vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi.
Hallitusohjelman mukaan kuukautissuojien arvonlisäverokantaan alennetaan. Tämä on hieno edistysaskel. Kuukautissuojien hintojen laskeminen auttaa monia pienituloisia opiskelijoita!
Koulutuspolkujen sukupuolen mukaiseen eriytymiseen puututaan kannustamalla yksilöllisiin koulutus- ja uravalintoihin erityisesti toisen asteen koulutuksen aikana.
Hallitus tulee vahvistamaan kotimaisten kielten, kuten ruotsin, saamen ja romanikielen, asemaa koulutuksen piirissä.
Saamelaiskäräjälakia tullaan edistämään
SYLin päivystys Säätytalolla on nyt päättynyt, siirrymme riippumattoon lukemaan hallitusohjelmaa. Hyvää viikonloppua, palataan ensi viikolla!