Maailman ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna 2. elokuuta. Suomalaisten oma ylikulutuspäivä sijoittuu puolestaan jo alkuvuoteen – vuonna 2023 se oli jo 31.3. Ylikulutuspäivänä ihmisten ekologinen jalanjälki on ylittänyt maapallon kantokyvyn. On hurjaa, että pelkästään Suomi, noin 5,6 miljoonan ihmisen asuttama valtio, kuluttaa suhteessa popuulaationsa kokoon koko maapallon luonnonvarat vain kolmessa kuukaudessa.

On yleisesti tiedossa, että ylikulutus on vakava ongelma. Kulutuskäyttäytymisemme kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa, jotka puolestaan vaikuttavat esimerkiksi lajien elinympäristöjen tuhoutumiseen, arktisten alueiden sulamiseen sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon sekä oikeuksiin. Maailman parempiosaisen väestön holtiton kuluttaminen ja uuden ostaminen ympäristön sekä heikompiosaisten kustannuksella pahentaa hätätilaa, joka ilmastosektorilla parhaillaan vallitsee.

Kasvuun perustuva talousajattelu vaatii ainakin irtautumista kertakäyttökulttuurista. Maapallolla ei riitä luonnonvaroja ikuisesti, eikä uutta voida tuottaa loputtomasti. Esimerkiksi kiertotalouden toimintatavat voivat tuoda arvokkaita ja elintärkeitä ratkaisuja yhteiskuntaamme piinaavaan ylikulutuspulmaan, sillä kiertotalousajattelu perustuu materiaalien uusiokäyttöön uusien materiaalien hankinnan sijasta.

Yhteiskunnassa vallitsee myös luonnonvaroille haitallisia ilmiöitä. Esimerkiksi joulusta on tullut kapitalistinen kulutusjuhla ja alennusmyyntejä riittää niin ennen kuin jälkeenkin juhlapyhien. On selvää, että materiasta sekä rahasta on tullut yhteiskuntamme menestyksen mittari ihmiskunnan kehittyessä. On kuitenkin mahdotonta olettaa ympäristömme pysyvän ehjänä samalla, kun vaurastuvat ihmisryhmät pyrkivät hankkimaan entistä enemmän maanpäällistä mammonaa itselleen.

Ylioppilasliike on koko historiansa ajan toiminut edelläkävijänä sekä yhteiskunnan kirittäjänä niin koulutuksen, toimeentulon kuin ympäristöasioidenkin saralla. Tämän vuoksi me SYLin ilmastoverkostossa haluamme nostaa ylikuluksen sekä sen katastrofaaliset seuraukset uudelleen keskusteluun. Vuosi 2024 on alkanut, ja luonnonvarat niin suomalaisten kuin koko maailmankin osalta kuluvat taatusti taas ennätysvauhtia. Suunta kohti kestävämpää kuluttamista ja yhteiskuntaa tarvitsee systeemistä muutosta, joka vaatii taustalleen niin päättäjiä, lainsäädäntöä kuin uutta tutkimustakin. SYLin ilmastoverkosto vaatii vuonna 2024 tehokkaampia toimia päättäjiltä kiertotaloustoimien edistämiseksi. Lisäksi kuluttamista ja kertakäyttöisyyttä ihannoivan kulttuurin on muututtava. Vaadimme, että tämä kulttuurinen muutos on osana kaikkea kulutusta koskevaa päätöksentekoa.