Suomalaisen korkeakoulupolitiikan keskeinen tavoite on jo yli vuosikymmenen ajan ollut järjestelmän tehostaminen. Lainsäätäjien yrityksissä puristaa kaikki teho irti järjestelmästä ovat uudistuksien perustavanlaatuiset vaikutukset yliopistojen asemaan ja rooliin jääneet huomiotta.
Korkeakoulujen uudet rahoitusmallit hyväksyttiin huhtikuussa 2024, ja ne astuvat voimaan vuonna 2025. Malleihin lisättiin uutena ensikertalaisiin uusiin opiskelijoihin perustuva mittari. Ensikertalaisuuden lisääntyvä painoarvo luo lisää paineita alanvalintaan toisen asteen lopussa. Nuorten mahdollisuudet yrittää, erehtyä ja oppia uutta ovat akuutissa vaarassa. Alanvaihto ja monimuotoiset opintopolut tulevat kärsimään uudistuksessa.
Suomen koulutuksen rahoitus tulee pysymään suhdanteen mukaisesti ailahtelevana, ellei pitkäjänteistä poliittista tahtoa suunnanmuutokseen löydetä. Ennustettavaa kehittämistä ja todellista sitoutumista koulutukseen panostamiseen ei ole nähtävillä. Yliopistot tarvitsevat ennustettavan, läpinäkyvän ja kestävän toimintaympäristön ja rahoituksen, joka ei aaltoile hallitusten poliittisen tahdon mukaan tai ohjaa yliopistojen väliseen kilpailuun rahoituksesta. Ilman järjestelmällistä panostusta yliopistojen on vaikea täyttää tehtävänsä.
”Sivistykselliset perusoikeudet uhkaavat jäädä jalkoihin jatkuvan tehostamisen alla. Suunta on väärä. Yliopiston perustarkoitus ei saa unohtua liike-elämän sanelemien ehtojen alle, sillä paitsi yhteiskunnassa myös työelämässä tarvitaan kriittisiä ajattelijoita ja sivistyneitä kansalaisia”, linjaa Suomen ylioppilaskuntien liiton vastavalittu puheenjohtaja Anselmi Auramo.
Ylioppilaiden ehdotus on ylivaalikautinen parlamentaarinen sopu koulutuksen rahoituksesta. Tämä on välttämätöntä, jotta Suomen tavoite koulutustason nostosta voidaan saavuttaa. Valtiovallan tulee ymmärtää yliopiston monimuotoinen rooli yhteiskunnallisena toimijana, jonka tuottamalla koulutuksella ja sivistyksellä on itseisarvo.
Ylioppilasliike haluaa siirtää katseensa kirkkaaseen tulevaisuuteen, jossa yliopistot tukevat entistä vahvemmin sivistystä ja kriittiseksi kansalaiseksi kasvamista. Tällainen korkeakoulutus tukee parhaiten niin kansalaisyhteiskuntaa kuin demokratian vakautta ja kykenee vastaamaan aikamme vaikeimpiin haasteisiin.
Lisätietoja:
Akseli Tiitta
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
akseli.tiitta@syl.fi
