Nuorten opiskelijoiden ikäluokka on Suomessa kasvanut todellisuudessa, jota on leimannut talouskasvun puute, nuorten ja opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuneet massiiviset leikkaukset, historiallisen suuri nuorisotyöttömyys, tekoälymurros, ilmastokriisi ja globaali epävakaus sekä vaihtoehdottomuuden politiikka. Digitalisaation myötä globaalit kriisit tulevat entistä lähemmäs jokaista. Ei ole ihme, että 40 % nuorista kokee epävarmuutta ja turvattomuutta tulevaisuudestaan.

Nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvussa. Nuori ikäluokka seuraa aiempaa tarkemmin, millaisia heidän tulevaisuutensa kannalta merkityksellisiä päätöksiä politiikassa tehdään. Viimeaikainen poliittinen kehitys on kuitenkin ollut karua seurattavaa. Päättäjät ja virkamiehet kannustavat korkeakoulutuksen maksullisuuden laajentamiseen ja aiemmin suomalaisen yhteiskunnan kulmakivenä nähty hyvinvointivaltio rapautuu pala palalta. Vaikka nuoriin liittyviä aihealueita käsitellään yhteiskunnallisessa keskustelussa, siihen osallistuvat nuoret joutuvat kohtaamaan toistuvaa vähättelyä. Kannanotot sivuutetaan naiiveina vain, koska kantaaottava on nuori.

Sukupolvien ohipuhuminen yhdistettynä nuorten heikkoon edustukseen päätöksenteossa luo tilanteen, jossa nuorten huomioiminen tehdyissä päätöksissä nojaa lähinnä valtaapitävien sukupolvien hyväntahtoisuuteen. Mitkä ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa? Kokemuksilla osallisuudesta ja yhteiskuntaan kuulumisesta on tutkitusti merkittävä yhteys nuorten uskoon omasta tulevaisuudestaan. Opiskelijalakot Euroopassa osoittavat, miten näköalattomuus ja koulutuksen resurssien puute ajaa nuoret kaduille. Päättäjien on vastattava nuorten vaatimuksiin paremmasta tulevaisuudesta ja otettava nuorten huoli tulevaisuudesta tosissaan.

Tulevaisuususko vaikuttaa moniin nuorten tekemiin elämänvalintoihin sekä riskinottohalukkuuteen. Tämä voidaan havaita esimerkiksi perheellistymisessä, korkeakoulutukseen hakeutumisessa, uramahdollisuksiin tarttumisessa ja yrittäjäksi lähtemisessä.

”Mikäli nuorten valmius ottaa riskejä ja rakentaa omaa tulevaisuutta laskee, näemme vaikutukset koko yhteiskunnan kehityksessä, uudistumiskyvyssä sekä elinvoimassa. Nuorten tulevaisuususkon mukana heikkenee myös sitoutuminen ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen”, SYLin vastavalittu puheenjohtaja Joona Lipponen muistuttaa.

Korkeakoulutuksen kautta yksilölle tarjoutuu mahdollisuus laajentaa kaventunutta näkymää tulevaisuuteen. Paras turva työttömyyttä vastaan on korkeakoulutus, ja sen vaikutukset nähdään yksilön sekä yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Korkeakoulutus vähentää merkittävästi elämän epävarmuustekijöitä, ja opiskelijoilla on tutkitusti vahvin usko tulevaisuuteen.

”Tarvitsemme konkreettisia tekoja, jotka osoittavat nykyisten päättäjien kantavan vastuunsa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja ilmastokriisin ratkaisemisesta. Nuorten valmiutta ja halua kantaa vastuunsa tulevaisuudesta ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Me nuoret olemme Suomen tulevaisuus, eikä Suomella ole varaa sivuuttaa panostamme yhteiskunnan rakentamisessa”, Lipponen muistuttaa.

Pitkäjänteisellä ja ennakoivalla päätöksenteolla voidaan rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa, jossa myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus menestyä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Päätöksenteon ylisukupolvisten vaikutusten arvioinnin tueksi valmisteltu laki sukupolvivastuusta tulee tuoda käytäntöön mahdollisimman nopeasti.

Nuorten osallistumisen ja sukupolvivaikutusten aktiivisen huomioimisen lisäksi päättäjien tulee korjata nuorten elämään epävarmuutta aiheuttavia arjen rakenteita. Nuorten ja opiskelijoiden tulevaisuususkoa ei rakenneta pelkillä lupauksilla, vaan päätöksillä, jotka antavat jokaiselle sukupolvelle aidot mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen. Varmistamalla nuorten kestävä toimeentulo, ennaltaehkäisevän mielenterveystyön resurssit, maksuton ja saavutettava korkeakoulutus sekä vakaa, nuorille avoin työelämä, voidaan tulevaisuususko kääntää nousuun.

Lisätietoja:

Petra Pulli
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
petra.pulli@syl.fi