Joulukuussa varmistui Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä julkaisema tieto siitä, että Suomen maankäyttösektori on vuonna 2021 ensimmäistä kertaa aiheuttanut enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin varastoinut niitä. Tapahtuneessa muutoksessa suuressa roolissa on metsien käyttö, sillä metsät toimivat Suomessa merkittävänä hiilinieluna. Yhtenä syynä heikentyneelle hiilinielulle olivat vuoden 2021 runsaat metsien hakkuut.
Metsät ovat tärkeä resurssi ilmastonmuutoksen hidastamisessa mutta myös edellytys monimuotoiselle luonnolle. Keskustelussa ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemisestä keskitytään usein hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, mutta unohdetaan monimuotoisen luonnon säilyttämisen tärkeys.
Monimuotoisen luonnon heikentyminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja päinvastoin. Luonnon köyhtyessä ekosysteemit vapauttavat hiiltä sen sijaan, että sitoisivat sitä maaperään ja kasvistoon. Luontokadolla on tuhoisat vaikutukset paitsi ilmastoon, myös ihmisten terveyteen ja toimeentuloon. Esimerkiksi kansainvälinen luontopaneeli IPBES on vuonna 2020 julkaisemassaan raportissa todennut luonnon köyhtymisen ja metsäkadon lisäävän riskiä pandemioille. Euroopan komission Luontoon vaikuttamisen oppaassa tuodaan esille luontokadon negatiiviset vaikutukset muun muassa maataloudelle esimerkiksi pölyttäjien vähentyessä dramaattisesti. Luontokato tarkoittaa elämän monimuotoisuuden vähenemistä. Se on olemassaolon kysymys miljoonille eri lajeille, mukaan lukien ihmisyhteiskunnille.
Ilmastonmuutosta ei pysäytetä ilman luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Suomi on sitoutunut joulukuussa 2022 järjestetyssä YK:n luontokokouksessa maailmanlaajuisiin tavoitteisiin pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja suojella 30 prosenttia maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista. Suomen tulee toimia näiden tavoitteiden eteen ja panostaa metsäluonnon heikkenemisen pysäyttämiseen sekä eettiseen metsien käyttöön. Luontokadon pysäyttäminen antaa lisäaikaa toimia ilmastonmuutosta vastaan ja mahdollistaa elinkelpoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan myös tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Liina Korkiamäki
SYL:n ilmastoverkoston puheenjohtaja
laikorki@student.jyu.fi
