Talousarvioesitys 2020 julkaistiin – opiskelijat jäivät kaipaamaan tasokorotusta opintorahaan ja panostuksia aloituspaikkoihin

Kannanotto

Vapaa julkaistavaksi

 

Antti Rinteen hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään kasvattanut korkeakoulujen rahoitusta 127 miljoonalla eurolla. Yliopistot saavat 40 miljoonaa, ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa ja lisäksi indeksikorotuksiin on varattu 67 miljoonaa.

“Olemme iloisia, että nyt julkaistussa talousarvioesityksessä lunastettiin lupaukset korkeakoulujen perusrahoituksen nostamisesta. Hallitusohjelman mukaiset täysimääräiset korotukset perusrahoitukseen ovat elintärkeitä askelia oikeaan suuntaan”, kiittää SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Opiskelijat kiittävät hallitusta myös opintotuen sitomisesta indeksiin ja huoltajakorotuksesta, joilla ylläpidetään opintotuen nykytasoa.

 

Opiskelijat pettyivät: ei tasokorotusta opintorahaan

Päätös sitoa opintoraha kansaneläkeindeksiin varmistaa, että tulevien opiskelijasukupolvien maksukyky säilyy edes nykyisen veroisena. Jäämme kuitenkin odottamaan todellisia panostuksia turvaamaan, että opiskelijan toimeentulo ei eriydy muista tuensaajista. Opintotuen elementeistä on kahden edellisen vaalikauden aikana höylätty jo liikaa.

Suurin osa nykyisistä hallituspuolueista puhui ennen eduskuntavaaleja opintorahan tasokorotuksen puolesta. Opiskelijan näkökulmasta on suuri pettymys, että korotusta ei hallitusohjelmaan kirjattu. Sitä olisi todella tarvittu – ja tarvitaan edelleen.

 

Ei toistaiseksi lisäyksiä aloituspaikkoihin 

Maamme hallitus on luvannut lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt vähintään 5 000 aloituspaikan lisäystä korkeakouluihin ja tämän toteuttamiseksi 40 miljoonaa euroa, joista 24 miljoonaa euroa on yliopistoille. 

Nyt julkaistussa hallituksen talousarvioesityksessä ei aloituspaikkojen lisäyksiä, eikä niille allokoituja resursseja mainita lainkaan. Vaikuttaakin siltä, aloituspaikkoja ei olla lisäämässä ainakaan välittömästi. Epäselväksi jää, miten kipeästi kaivattu tavoite nostaa suomalaisten osaamistasoa aiotaan saavuttaa ja hakijasuma purkaa. 

 

Mihin jäivät panostukset alustamalliin ja jatkuvaan oppimiseen?

Talousarvioesityksessä korkeakoulujen tavoitteeksi asetetaan muun muassa joustavien opiskelumahdollisuuksien ja avointen oppimisympäristöjen kehittäminen. Nämä ovat tärkeitä askelia muun muassa kohti alustamaista korkeakoulutusta ja jatkuvaa oppimista. 

Samalla kuitenkin näyttää siltä, että nämä uudet panostukset olisi tarkoitus rahoittaa perusrahoituksen nostolla. Loputtomasti tämäkään panostus ei kanna. Kysymys kuuluukin, miten nämä tarpeelliset uudistukset on tarkoitus toteuttaa ilman niihin suunnattua rahoitusta? 

5