Toivotetaan valmistuvat kansainväliset opiskelijat tervetulleiksi jäämään Suomeen!

Suomen hallituksen tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulevien kansainvälisten opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu ja että heistä vähintään 75 % myös työllistyisi Suomeen ja jäisi tänne. Keinot budjettiriihessä ja tämän vuoden lainsäädäntöuudistuksissa ovat keskittyneet pääosin lupanormien virtaviivaistamiseen. Nämä uudistukset ovat olleet hyvä alku, mutta ne eivät valitettavasti vielä riitä. Tekemistä riittää paljon esimerkiksi toimeentulon puolella, ennakkoasenteiden muuttamisessa ja kielivaatimuksissa.

Miltä Suomi näyttää tällä hetkellä täällä opiskelevan kansainvälisen opiskelijan silmin? Onko Suomi jo niin hyvä maa, että tänne oleskeluluvan saaminen on suuri armon osoitus ja lottovoitto? Ei ainakaan kaikille. Tarkastellaan valmistuvan kansainvälisen opiskelijan tilannetta kevään blogeissani esitellyn Huippu Osaajan kautta.

Valmistumisen jälkeen Huippu saa oleskeluluvan kahdeksi vuodeksi. Sen aikana Huipun on saatava töitä, jotta hän saisi jatkoluvan olla Suomessa. Onko meidän järkevää heittää korkeakouluttamamme osaajat pois Suomesta? Millaisen kuvan se meistä antaa? Kaikilla Suomessa tutkinnon suorittaneilla tulisi olla oikeus pysyvään oleskelulupaan työllistyäkseen. Vielä ei ainakaan näin ole, joten tästä alkaa Huipun kilpajuoksu aikaa vastaan hankkia itselleen työpaikka.

Koulutusta vastaavan työn saaminen osoittautuu Huipulle haastavaksi. Oman alan työkokemuksen puute, tiukat kielitasovaatimukset ja ennakkoasenteet vaikeuttavat tilannetta entisestään. Viimeisimpään kohtaan tilanteen parantamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnalta rakenteellista uudistusta, mutta kahteen ensimmäiseen kohtaan työnantajat ja korkeakoulut ovat avainasemassa.

Opintojen aikana Huipulle on kertynyt työkokemusta lähinnä palvelualoilta, jotka eivät ole vastanneet hänen koulutustaan. Kansainvälisillä opiskelijoilla on matalampi kynnys vastaanottaa töitä oman alansa ulkopuolelta, koska heidän pitää huolehtia riittävän toimeentulon kerryttämisestä oleskelulupavaatimusten mukaisesti. Korkeakoulujen ja työnantajien työelämäyhteistyötä voidaan parantaa esimerkiksi opinnäytetöillä, harjoitteluilla ja kesätöillä. Riittävät palkalliset harjoittelut sekä työelämävierailut ovat kansainvälisille opiskelijoille olennainen keino integroitua ja tutustua työelämään. Suomalainen työelämä on monesti erilainen kuin opiskelijan kotimaassa.

Yliopistossa olisi pärjännyt helposti myös pelkällä englannilla, mutta Huippu halusi pystyä integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, joten hän on muutaman kaverinsa kanssa ilmoittautunut kielikursseille. Kielitaito on kuitenkin iso osa kulttuuria, vuorovaikutusta ja sosiaalisten suhteiden muodostamista. Kaikilla Suomessa tutkinnon suorittaneilla olisi oltava tarjolla riittävästi mahdollisuuksia tärkeään kielitaidon kehittämiseen. Työnantajien on tarkkaan harkittava liian vaativien kielitasovaatimusten asettamista.

Tämä oli kolmiosaisen Huippu Osaajasta kertovan blogisarjan viimeinen osa. Hallituksen esityksessä laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta on hyviä parannuksia kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupiin. Erityisesti oleskeluluvan ulottaminen koko opintojen ajaksi, lupatyypin muuttuminen tilapäisestä jatkuvaksi ja varallisuusvaatimusten katsominen vain ensimmäiseltä vuodelta helpottavat Huippu Osaajan kaltaisten opiskelijoiden arkea merkittävästi. On Suomen etu, että mahdollisimman moni tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy ja jää Suomeen valmistuttuaan.

 

Konstantin Kouzmitchev

Hallituksen jäsen

Konstantin Kouzmitchev
Hallituksen jäsen, EU ja ESU, kansainväliset opiskelijat

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.