Totuuksia opiskelijan toimeentulosta

Nyt isketään faktat tiskiin opiskelijoiden toimeentulosta! Millainen opiskelijoiden sosiaaliturvan ja toimeentulon tilanne on oikeasti? Tilaa uutiskirje ja ota selvää!

Opiskelijoiden sosiaaliturvaa on sorvattu viime vuosina aika lailla, ja muutoksissa alkaa olla jo hankala pysyä perässä. Millainen opiskelijoiden sosiaaliturvan ja toimeentulon tilanne nyt oikeasti on? Mistä opiskelijan toimeentulo koostuu, ja miten opiskelijat pärjäävät taloudellisesti?

SYL:n uusi, päättäjille suunnattu uutiskirje vastaa näihin kysymyksiin! Haluamme tarjota poliittisen keskustelun tueksi faktatietoa opiskelijoiden sosiaaliturvasta ja toimeentulosta sekä esitellä erilaisten esimerkkien kautta, millainen opiskelijoiden taloudellinen tilanne on nykypäivänä. 

Mikäli haluat liittyä uutiskirjeen tilaajalistalle tai sinulla on kysyttävää uutiskirjeestä, ota yhteyttä SYL:n viestintäasiantuntijaan. Yhteystiedot löydät Ihmiset-sivulta.

 

Opiskelijan etuudet pähkinänkuoressa

Päätoimisen opiskelijan toimeentulo koostuu tyypillisesti opintotuesta ja yleisestä asumistuesta. Opiskelija voi saada elämäntilanteensa perusteella myös muita etuuksia tai tehdä töitä opintojensa ohella. Usein opiskelijan toimeentulo on silti tiukkaa.

Eri tulonlähteiden kokonaisuus voi olla monimutkainen eri tukien erilaisten ehtojen perusteella. Tuet vaikuttavat toisiinsa ja tuloja on laskettava eri tavoin eri etuuksia varten. Usein opiskelijat elävät pirullisessa tilanteessa, jossa toimeentulo on periaatteessa tiukoilla, mutta lisätulojen hankkiminen johtaisi etuuksien menetykseen. Kokonaisuutta on vaikea ennakoida ja epävarmuus toimeentulosta aiheuttaa monelle opiskelijalle ylimääräistä stressiä.

Opintotuki

Opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentulo opintojen aikana. Näin kerrotaan Kelan verkkosivuilla. Opintotukeen määritellään kuuluvaksi opintoraha ja sen lisät, oppimateriaalilisä ja huoltajakorotus sekä opintolaina. Se on opiskelijan perusetuus, joka on melko tarkasti kohdennettu vain aktiiviseen opiskeluaikaan saatavaksi tueksi.

Opintoraha on useimmille korkeakouluopiskelijoille suuruudeltaan 252,70 euroa kuukaudessa. Perheelliset opiskelijat ovat oikeutettuja 101,99 euron huoltajakorotukseen. Vanhempiensa luona asuville opintoraha on kuitenkin matalampi (0–184,95 e) ja sen suuruus riippuu vanhempien tuloista sekä opiskelijan iästä.

Opintolaina määritellään myös opintotuen osaksi, vaikka se ei olekaan suoraa tukea vaan pankin myöntämää lainaa. Valtio tarjoaa opintolainalle takauksen, minkä ansiosta korkotaso on edullinen. Opiskelijoille myönnetään opintotukioikeuden täyttyessä automaattinen päätös 650 euron kuukausittaisesta opintolainasta, jonka opiskelija voi tarpeensa mukaan nostaa pankistaan.

Opintotuen saamiselle on asetettu useita kriteerejä ja rajoitteita:

  • Vähintään 5 opintopisteen suorittaminen tukikuukautta kohden
  • Vähintään 20 opintopisteen suorittaminen lukuvuodessa
  • Tuloraja opiskelijan omille tuloille (esim. 9 kk opintotuen saamiselle tuloraja on 12 498 e/vuosi)
  • Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu (esim. 300 op tutkinnossa 48 tukikuukautta)
  • Opintotukikuukaudet on kohdennettu ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon
  • Opiskelijan on oltava läsnäolevaksi ilmoittautunut
  • Opintotuki kohdistuu vain aktiiviseen opiskeluaikaan. (Kesältä tukea ei saa ilman kesäajan opintosuunnitelman toimittamista.)

Jos opiskelija ei saavuta asetettuja opiskeluvaatimuksia tai ansaitsee enemmän kuin tulorajat sallivat, opintotuki peritään takaisin lukukauden tai verovuoden päättymisen jälkeen. Takaisinperinnästä maksetaan 7 % ”korko”, jota kutsutaan virallisesti korotukseksi. Ylimääräisen tuen voi maksaa takaisin myös aiemmin oma-aloitteisesti, jolloin korotusta ei tarvitse maksaa. Jos opintotukikuukaudet kuluvat loppuun, opintotuki yksinkertaisesti päättyy ja opinnot on suoritettava loppuun muiden tulonlähteiden turvin.

Yleinen asumistuki

Opintotuen ohella yleinen asumistuki on toinen etuus, joka muodostaa tyypillisen opiskelijan toimeentulon perustan. Yleistä asumistukea maksetaan 80 % asumismenoista. Asumistuen määrälle on kuitenkin katto hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen muodossa ja lisäksi tuki leikkaantuu, jos tulot ovat liian suuret. Yksin asuvalle suurin mahdollinen asumistuen määrä on 282–417 euroa kuukaudessa asuinkunnan mukaan ja tuki alkaa pienentyä 729 euron kuukausitulon kohdalla.

Asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus, joten useamman hengen talouksissa hyväksytään suurempia asumismenoja asumistuessa korvattavaksi ja myös tuloraja on korkeampi. Tarkat tiedot asumistuen määräytymisestä löydät Kelan verkkosivuilta.

Keskimäärin opiskelijaruokakunta saa asumistukea 316 euroa kuukaudessa. Yksin asuvilla keskiarvo on 296 euroa, pariskunnilla 355 euroa ja perheellisillä opiskelijoilla 468 euroa kuukaudessa.

Muut etuudet

Opiskelija voi olla elämäntilanteensa perusteella oikeutettu myös muihin etuuksiin, kuten perhe-etuuksiin. Opiskelija voi saada vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa, isyyspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa opintojensa aikana samaan aikaan opintotuen kanssa.

Toimeentulotukea opiskelijat eivät pääsääntöisesti pysty hyödyntämään, sillä sen saaminen edellyttää opintolainan täyttä nostamista. Opiskelijan ensisijainen toimeentulon turva on siis opintolaina, elleivät muut tulonlähteet turvaa pärjäämistä.

Tulojen vaikutus tukiin

Opiskelijalla on oikeus työskennellä opintojensa ohella, jos hänen voimavaransa siihen riittävät. Opintotuen ehdot, kuten opintopistevaatimus, eivät kuitenkaan jousta ja siksi opintojen ei saisi työnteon vuoksi merkittävästi hidastua.

Opiskelijan tulot voivat vaikuttaa sekä opintotuen että yleisen asumistuen saamiseen. Niissä on täysin erilaiset tulorajat ja tulojen tarkastelutavat. Opiskelijan on samaan aikaan seurattava sekä kuukausikohtaisia tulojaan yleistä asumistukea varten että vuosittaisia tulojaan opintotukea varten.

Saadut tuet vaikuttavat myös toisiinsa, sillä opintotuki lasketaan tuloksi yleisen asumistuen määräytymisessä. Perhe-etuudet taas voivat vaikuttaa sekä opintotuen että asumistuen saamiseen.

 

Lisätietoja:

Sakari Tuomisto

Sosiaalipolitiikan asiantuntija

sakari.tuomisto@syl.fi