Uuden lukuvuoden alussa korkeakouluopiskelija saattaa harkita vapaavuoden pitämistä korkeakouluopinnoista.
Taustalla voi olla pitkään jatkunut etäopiskelu, opiskelukyvyn heikkeneminen tai toimeentulon vaikeudet. Etenkin kulunut vuosi on ollut osalle korkeakouluopiskelijoista kohtuuttoman raskas. Alkava lukuvuosi saattaa ahdistaa nyt, kun olisi aika ilmoittautua uudelle lukuvuodelle.
Tauon ottaminen opinnoista ei ole kuitenkaan kovin yksinkertaista. Vapaavuoden pitämiseen liittyy paljon huomioon otettavia seikkoja.
1. Poissaolevana vai läsnäolevana?
Vapaavuosi on mahdollista pitää jättäytymällä täysin pois opinnoista eli ilmoittautumalla poissaolevaksi. Tällöin ei ole muun muassa mahdollista suorittaa opintoja, nostaa opintotukea eikä käyttää YTHS:n palveluita. Poissaolevat eivät myöskään kuulu ylioppilaskunnan jäseneksi.
Toinen vaihtoehto on ilmoittautua läsnäolevaksi opiskelijaksi niin, ettei kuitenkaan suorita aktiivisesti opintoja. Tässä tapauksessa opiskelu, opiskeluun liittyvät palvelut ja muut mahdollisuudet ovat käytettävissä. Läsnäolevana opiskelija on velvollinen maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun sekä YTHS:n terveydenhoitomaksun, vaikka ei aktiivisesti opiskelisikaan.
2. Opintotuen tulovalvonta
Vaikka opiskelija pitäisi vapaavuotta opinnoistaan, ovat opintotuen tulorajat edelleen voimassa. Opintotuen tulovalvonta tehdään kalenterivuoden jaksoissa. Vapaavuonna hankitut palkkatulot, etuudet tai muut opintotuen tulovalvonnassa huomioon otettavat tulot voivat siis johtaa siihen, että opiskeluaikana nostettuja opintotukikuukausia on palautettava Kelalle.
3. Opintolainahyvityksen määräaika kuluu vapaavuonnakin
Opintolainahyvitykseen oikeuttava opintoaika lasketaan ensimmäisen opintopaikan vastaanottamisesta valmistumispäivään. Niiden välille sijoittuvat vapaavuodet lasketaan pääsääntöisesti mukaan opiskeluaikaan, vaikka opintoja ei olisi silloin suoritettu ollenkaan. Poikkeuksena ovat vain ne lukukaudet, jolloin opiskelija suorittaa ase- tai siviilipalvelusta tai nostaa perhe- tai sairauspäivärahaa 40 päivää tai pidempään. Perusteeton poissaolo voi siis johtaa opintolainahyvityksen menettämiseen.
4. Opiskeluoikeuden keston riittävyydestä on huolehdittava
Korkeakoulututkintojen suorittamiseen annettu opiskeluoikeuden pituus on rajoitettu ja riippuu suoritettavasta tutkinnosta. Opinnoista otettu vapaa voi johtaa siihen, että opinto-oikeus ei riitäkään opintojen suorittamiseen loppuun. Ase- tai siviilipalveluksesta, perhevapaista tai sairaudesta johtuva poissaolo ei kuitenkaan kuluta opinto-oikeutta.
Opinto-oikeuden päättyessä on kuitenkin mahdollista hakea lisäaikaa, jonka korkeakoulu pääsääntöisesti myöntääkin, jos opiskelija esittää uskottavan suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta.
5. Opintotukea voi nostaa, mutta se pitää palauttaa
Läsnäoleva opiskelija voi nostaa opintotukea lukuvuoden ajan, vaikka ei opiskelekaan aktiivisesti. Tuki on kuitenkin palautettava omatoimisesti, jos opintopistevaatimus ei täyty. Jos näin ei tee, Kela lähettää selvityspyynnön ja mahdollisesti lakkauttaa opintotuen seuraavan opintopistevalvonnan yhteydessä. Kela voi lakkauttaa opintotuen myös aiemmin, jos se arvioi, että opintotukea nostetaan selkeän perusteettomasti ilman aikomusta opiskella.
Opintotuen lakkauttamisen riskistä kannattaa tiedustella Kelasta hyvissä ajoin, jotta vahingossakaan opintotuki ei ole vaarassa tulla lakkautetuksi.
6. YTHS ei palvele poissaolevaksi ilmoittautuneita
YTHS:n palvelut eivät ole poissaolevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden käytettävissä.
Opiskelija voi tosin maksaa terveydenhoitomaksun, vaikka ei ole ilmoittautunut tai tulekaan ilmoittautumaan läsnäolevaksi. Tässä tapauksessa Kela palauttaa terveydenhoitomaksun opiskelijalle myöhemmin.
7. Opetussuunnitelmat voivat muuttua
Oppilaitokset uudistavat opetussuunnitelmiaan ajoittain. Opetussuunnitelman muuttuessa kesken opintoja pyritään mahdollistamaan opintojen jatkaminen ongelmitta. Vapaavuotta viettäville opiskelijoille opetussuunnitelman muuttuminen voi aiheuttaa hankaluuksia ja opintotuunnistelmaa on selviteltävä vapaavuoden jälkeen.
8. Useimmat opiskelija-alennukset eivät ole käytettävissä poissaoleville
Poissaoleva opiskelija ei saa lukuvuodelle voimassaolevaa opiskelijakorttia tai sähköistä opiskelijatunnistetta. Useimmat opiskelija-alennukset ja -edut eivät tällöin käytettävissä. Mahdollisuus esimerkiksi tuettuun opiskelijalounaaseen, opiskelijahintaisiin julkisen liikenteen lippuihin ja moniin yksityisten yritysten tarjoamiin alennuksiin siis poistuu, kun opiskelija siirtyy poissaolevaksi.