Kirjoittaja Tua Videman on viime toimikauden KENKKU (kehitysyhteistyöasianneuvottelukunta) -jäsen. Tutustu myös Opiskelijalta opiskelijalle -joukkorahoituskampanjaamme täällä: https://holvi.com/shop/opiskelijaltaopiskelijalle/
Monet ovat kuulleet siitä, kuinka maailma on yhteinen, vaan ei valmis. Vastuu paremman tulevaisuuden rakentamisesta on yhteinen ja jokaiselle kuuluu siitä osansa. Ylioppilasliikkeellä on historiallinen, vahva yhteys kehitysyhteistyöhön, ja näin on hyvä ollakin – opiskelijat oppivat paremman maailman tekemisestä samalla, kun maailma itseasiassa pienin askelin muuttuu oikeaan suuntaan. Ylioppilasliike tekee Suomesta erityisen maan maailmassa, sillä opiskelijoiden demokraattinen vaikuttamisjärjestelmä ei ole itsestäänselvyys.
Opiskeluvuodet ovat otollista aikaa oppia globaalikasvatuksesta. Tästä kertoo myös ylioppilaslaki, jonka mukaan ylioppilaskunnan tarkoitus on tukea yliopistoa kasvatustehtävässään auttamalla opiskelijoita kasvamaan aktiivisiksi, valveutuneiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Kehitysyhteistyö on teema, jonka perusasiat kuuluisi jokaisen tuntea, ja uskoakseni olisi ihmiskunnan etu, kun tulevaisuudessa päättäviin ja valtaa pitäviin asemiin päätyvät ihmiset omaksuisivat yhdenvertaisen ja yhteisen maailman käsitteen opiskeluvuosinaan.
SYL:n tekemä kehitysyhteistyötoiminta alkoi vuonna 1950, ja se on alusta lähtien keskittynyt liiton ydinosaamisalueisiin, eli (korkea)koulutukseen, opiskelijaosallistumisen ja -demokratian vahvistamiseen, opiskelijoiden tukemiseen ja kotimaan kehitysyhteistyötietoisuuden kasvattamiseen. Ensikosketukset kehitysyhteistyöhön nähtiin jo sotien jälkeen. Tällöin ylioppilasliikkeen maailmankuva avautui, kun tietoisuus maailman kriiseistä saavutti Suomen ja synnytti opiskelijoiden keskuudessa auttamishalua, joka kanavoitui ensi alkuun lähinnä globaaliin akuuttiin hätään annettuna humanitaarisena apuna.
1970-luvulla Suomessa ylioppilasliikkeen rooli kehitysyhteistyössä muuttui entistä aktiivisemmaksi ja alkoi samalla myös erottua valtion politiikasta. Samalla tavoiteltiin myös kotimaan opiskelijoiden tietoisuuden herättämistä, eli aivan samaa kuin nytkin. Kehitysyhteistyötietoisuuden herättäminen myös opiskelijajärjestöjen aktiivijoukon ulkopuolella on tärkeää, sillä maailman muuttamiseen tarvitaan väkeä ja kaikkien on perusteltua ainakin tietää niistä ylioppilaskuntien ja SYL:n tarjoamista mahdollisuuksista, joilla muutosta voi halutessaan ryhtyä tekemään.
Tarvitaan työtä globaalisti reilumman tulevaisuuden eteen. Kehitysyhteistyö on yksi tapa auttaa tarjoten vaikuttamiskeinoja siihen, että kehittyvissä maissa asuvien mahdollisuudet kestävään ja hyvään tulevaisuuteen saavuttaisivat vähintäänkin saman tason kuin mistä länsimaissa on saatu nauttia jo kauan. Ylioppilasliike puolestaan tarjoaa opiskelijalle yhden mahdollisen ympäristön edistää parempaa yhteistä tulevaisuutta. Ylioppilasliikkeen historia globaalisti reilumman maailman puolestapuhujana jatkuu.
Tua Videman, KENKKU
Tekstissä on käytetty lähteenä Johanna Järvelän Pro gradu -tutkielmaa Etujoukoista valtavirtaan (2008), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18255/etujouko.pdf;sequence=2, luettu 11.3.2018.
#OpiskelijaltaOpiskelijalle
