Kotimaan koulutuspolitiikassa avoin yliopisto on aikaansaanut vilkasta keskustelua. Eikä ihme, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yliopistot ovat osoittaneet tahtoa kasvattaa sen roolia jatkuvassa oppimisessa ja opiskelijavalinnoissa. Opetustarjontaa on laajennettu, ja avoimessa yliopistossa opiskelu on myös kasvattanut suosiotaan. Eritoten vuoden 2019 jälkeen kasvu on ollut huomattavaa, vaikka se on vielä toistaiseksi ollut maltillista. Avointa yliopistoa ja erityisesti opiskelijoiden valintaväyliä kehitettiin voimakkaasti OKM:n Toinen reitti yliopistoon -kärkihankkeessa, jossa myös SYL oli mukana.
Avoimen yliopiston painoarvon lisääntyessä on kasvanut myös tarve sen roolin selkiyttämiselle ja pitkän tähtäimen kehittämisvision laatimiselle. Tästä syystä SYL:ssa tartuttiin toimeen ja pohdittiin avoimen yliopiston roolia sekä kehittämistä osana koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Työn pohjalta syntyi ylioppilasliikkeen oma visio avoimen yliopiston tulevaisuudesta. Käy ihmeessä tutustumassa!
Mitä ikinä tulevaisuus tuokaan tullessaan, yksi asia on varma: ylioppilasliikkeen ytimessä on maksuttoman koulutuksen puolustaminen. Tästä pidämme kiinni myös avoimen yliopiston valintaväylän kohdalla. Avoimen yliopiston roolin kasvattaminen maksullisena väylänä opintoihin on yksi keskeisimmistä koulutuksen maksuttomuutta uhkaavista kehityssuunnista yhdessä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuvelvollisuuden kanssa.
Toisaalta avoimen yliopiston käyttäminen valintaväylänä ei ole suinkaan mustavalkoinen kysymys. Kilpailu korkeakoulupaikoista on Suomessa kovaa, ja koulutukseen valikoituneiksi tulevat muita todennäköisemmin paremmasta sosioekonomisesta perhetaustasta tulevat korkeakoulutettujen kaupunkilaisten lapset. Koulutuksen saavutettavuuden vahvistamiseksi tarvitsemme erilaisia opiskelijavalintatapoja, sillä ne sopivat erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tuleville ihmisille. Työmäärältään ja kestoltaan kohtuullinen sekä maksuton avoimen väylä lisää monipuolisia mahdollisuuksia päästä yliopistokoulutukseen. Sen sijaan laajana ja maksullisena se asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan sekä murentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Siten onkin tärkeää, että avointa valintaväylää kehitetään pitkien väylien mallista kohti työmäärältään valintakoetta vastaavaa valintakurssimaista mallia.
Avoimessa yliopistossa on rutkasti hyvää. Se toteuttaa mainiosti sitä tehtävää, jota varten se on alun perin luotu: tarjoamaan sivistystä kaikille ja järjestämään korkeakouluopetusta valikoidusti. Avoin yliopisto palvelee erityisesti jatkuvaa oppimista, ja avoimen tarjontaa on keskeistä kehittää vastaamaan kasvavaa tarvetta. Suomen Pankin ennusteen mukaan inhimillisen pääoman määrä alkaa maassamme vähentyä 2040-luvulla, mikäli nykyiset kehityskulut väestönkasvussa ja koulutuksessa jatkuvat. Suunta voidaan vielä kääntää koulutukseen vahvasti panostamalla, ja on tärkeää, että avoimen yliopiston opetustarjontaa koostetaan jatkuvaa oppimista palveleviksi kokonaisuuksiksi. Huomionarvoista on, että avoimen yliopiston mahdollistama jatkuva oppiminen ei ole pelkästään työelämää varten, vaan sillä on myös laajempi sivistyksellinen merkitys. Koulutus ja jatkuva oppiminen eivät hyödynnä vain yksilöä, vaan ne uudistavat koko yhteiskuntaa.
