Suomen valtioneuvoston Agenda 2030 -selonteossa on paljon hyvää ja se tarjoaa suuntaviivat kestävän kehityksen huomioimiselle vahvemmin poikkihallinnollisesti keskeisenä osana Suomen tulevaisuuden suuntaa. Valitettavasti opiskelijoiden puuttuminen vääristää selonteon luomaa kokonaiskuvaa.

Lue Suomen ylioppilaskuntien liiton koko lausunto Agenda 2030 -selontekoon. (Aukeaa uuteen ikkunaan)

Lausuimme eduskunnan sivistysvaliokunnalle koskien valtioneuvoston selontekoa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta – Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (aukeaa uuteen ikkunaan).

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, on ohjannut Suomea ja muita YK:n jäsenmaita kohti kestävämpää tulevaisuutta vuodesta 2016 lähtien. Toimintaohjelma tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi aikaa on jäljellä vajaat kymmenen vuotta.

Valtioneuvoston selonteko esittelee toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. Selonteossa on paljon hyvää ja se on monilta osin kunnianhimoinen, mutta opiskelijoiden johdonmukainen sivuuttaminen vääristää kuvaa, jonka se antaa Suomen nykytilanteesta. Opiskelijoiden tulorakenne jää nykyisellään kauas Euroopan unionin köyhyysrajasta. Silti köyhyyttä käsittelevässä osiossa ei viitata opiskelijoiden toimeentuloon millään tapaa. Vastaavasti eläkeasioissa on unohdettu sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Samaten asumisasioita koskevassa osiossa hyvin keskeinen asia, opiskelija-asuminen ja -asunnontuotanto, sivuutetaan kokonaan.

SYL haluaakin kysyä: Mihin opiskelijat ja nuoret ovat unohtuneet tästäkin selonteosta?

Katsomme, että selonteko sivuuttaa muitakin kokonaiskuvan kannalta olennaisia tosiasioita. Selonteko tunnistaa henkisen terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehtävät toimet kuvaamatta millään tapaa huonoa mielenterveystilannetta, josta tarve näille toimille kumpuaa. Varallisuuserojen kasvun sijaan selonteko asettaa ensisijaiseksi tuloerojen kasvun tasoittumisen. Talouspainotteinen lähestymistapa eriarvoistumiskehitykseen tarkoittaa myös sitä, että muiden pääomien kerääntymistä ja esimerkiksi koulutuspääomaan liittyvää perinnöllisyyskehitystä ei huomioida. 

Peräänkuulutamme erityisesti, että kestävä kehitys ja ilmastotoimet vaativat aitoa kunnianhimoa, sitoutumista ja poliittisesti vaikeita päätöksiä niin nykyiseltä hallitukselta, kuin tulevilta hallituksilta pidemmällä aikavälillä. Nämä päätökset on tehtävä ajoissa. Suomen hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on tavoite, johon on sitouduttava vahvasti, ja vielä sitovammin kuin tämä selonteko osoittaa. Tämän eteen on löydyttävä riittävät toimet ja konkretiaa kauniiden lupausten täytteeksi.

SYL korostaa myös luonnon monimuotoisuuden merkityksen ja säilyttämisen vahvempaa painottamista läpi selonteon. Koko luonnon, esimerkiksi Itämeren, heikkoa tilannetta on käsiteltävä lausunnossa realistisesti. Luontoa on myös käsiteltävä selonteossa itseisarvoisena, ja esimerkiksi metsien- tai luonnonsuojelun ei tule perustua ainoastaan ajatukseen hiilinieluista.

Suomen on oltava eturintamassa edistämässä globaalia vastuunkantoa ja kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyömäärärahojen nosto 0,7%:iin BKTL:sta ja köyhimpien maiden osuus siitä 0,2 prosenttiin on Suomen kansainvälinen lupaus, jota emme ole vielä saavuttaneet. Vaikka pidämme hyvänä, että kehitysyhteistyörahoituksen osuus halutaan nostaa tälle tasolle, olisi selonteossa tarpeen tunnustaa rahoituksen tämänhetkinen taso nykyistä selvemmin. Lisäksi tavoitteelle pitäisi asettaa selkeämmät aikaraamit.

Pidämme erittäin hyvänä, että ympäristö- ja globaalikasvatuksen merkitys nähdään selonteossa selvästi. On tärkeää, että kestävän kehityksen teemoja käsitellään kaikilla koulutusasteilla. Korostamme kuitenkin opetushenkilöstön resurssien ja kouluttautumismahdollisuuksien riittävyyden merkitystä kirjausten toteutumiselle.

Lisäksi SYL haluaa nostaa selonteosta myös erityisesti seuraavat huomiot:

1. Pidämme tärkeänä kirjauksia nuorten osallisuuden edistämiseksi. Painotamme kuitenkin, että ilmastonmuutos on suomalaisnuorten suurin huolenaihe ja nuorten on voitava osallistua sekä ilmastotoimia koskevaan keskusteluun että päätöksentekoon.
2. Selonteossa jää epäselväksi, missä määrin suomalainen kehitysyhteistyö keskittyy koulutukselliseen toimintaan. Pitäisimme johdonmukaisena selkiyttää selonteon kuvausta Suomen roolista koulutusta tarjoavan kehitysyhteistyön saralla. 
3. Eläkeasioita käsitellessään selonteko sivuuttaa hallitusohjelman lupaaman sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Väestörakenteen muutos aiheuttaa eläkejärjestelmään paineita, mutta kestävää järjestelmää ei voida rakentaa nuorten sukupolvien kustannuksella.
4. Kotimaisen koulutuksen tilaa kuvatessa olisi hyvä tiedostaa myös koulutuksen rahoituksessa tapahtuneet muutokset sekä niiden vaikutukset Suomen koulutuskentän toimintaan ja oppimistuloksiin sekä eriarvoistumiskehitykseen. Pidämme erittäin huonona aloituspaikkoja koskevaa kirjausta, jonka mukaan opiskelupaikkoja halutaan kohdentaa ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. 
5. Kivihiilestä luopumisen lisäksi hallituksen on tehtävä suunnitelma turpeen, öljyn ja muiden fossiilisten energialähteiden käytön kieltämiseksi energiantuotannossa. Selonteossa ei mainita kertaakaan ydinvoimaa tai sen roolia siirtymässä kohti puhdasta energiatuotantoa. Ydinvoima on nähdäksemme tärkeä osa siirtymää kestävämpään energiantuotantoon.
6. Pidämme hyvänä selonteossa mainittua oleskelulupien pidentämistä koko tutkinnon ajaksi. SYL:n kanta on kuitenkin, että opintojen jälkeisen oleskeluluvan tulisi olla pysyvä. 
7. SYL katsoo selonteossa mainittujen kestävän kehityksen verouudistuksen ja päästöihin perustuvan kulutusverotuksen olevan kipeästi tarvittavia muutoksia yhteiskunnan ohjausvaikutusten kehittämisessä kohti päästöjen vähentämistä ja ympäristöstä huolehtimista. Yhteiskunnassa tarvitaan periaatteellinen muutos kohti kestävämpää tuotantoa, globaalin vastuun ajattelua ja kiertotaloutta, pois ylikuluttamisesta sekä kestämättömästä tavasta kuluttaa luonnonvaroja. 
8. SYL näkee positiivisena lentoliikenteen päästöjen huomioimiseen liittyvät toimenpiteet. Keskeinen toimenpide liikkumisen päästöjen vähentämisessä olisi lentovero, erityisesti harmonisoituna EU-tasolle.

Lue Suomen ylioppilaskuntien liiton koko lausunto Agenda 2030 -selontekoon. (Aukeaa uuteen ikkunaan)

Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon riippumaton arviointi toteutetaan syksyn ja talven 2022–2023 aikana. Arviointi tarkastelee kokonaisvaltaisesti Suomen edistymistä Agenda2030:n toimenpanossa sekä tässä selonteossa kuvattujen toimien toteutumista. Suomi on sitoutunut saavuttamaan Agenda2030:n tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja:

Saara Tenhovuori

Hallituksen jäsen (kehityspolitiikka)

044 906 5004

saara.tenhovuori@syl.fi

Akseli Rouvari

Hallituksen jäsen (ympäristö & ilmasto)

044 906 5003

akseli.rouvari@syl.fi