Tulevat vuodet ovat vaalien kulta-aikaa. Puoleentoista vuoteen käydään näillä näkymin erikseen presidentinvaalit, maakuntavaalit, eduskuntavaalit sekä europarlamenttivaalit. Yliopisto-opiskelijan ei onneksi tarvitse odotella tämän putken alkamista tammikuuhun saakka, sillä edustajistovaalien huuma on jo nyt kovimmillaan ympäri Suomen kampusten!

Ylioppilaskunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden päätöksentekojärjestelmät ovat pitkälti verrattavissa kuntaan tai valtioon. Ylintä päätösvaltaa käyttää yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu edustajisto. Edustajisto päättää ylioppilaskunnan hallituksesta, taloudesta sekä poliittisista linjoista. Näillä vaaleilla on suora merkitys siihen, minkälaista toimintaa ylioppilaskunta toteuttaa. Äänestämällä siis vaikutat muun muassa siihen, minkälaisia palveluita ylioppilaskuntasi tarjoaa, minkälaista edunvalvontaa se tekee ja minkälaisia tapahtumia se järjestää.

Ylioppilaskunnat ja opiskelijaliike ovat olleet aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita koko olemassaolonsa ajan. Viime vuosikymmeninä puoluepolitiikka on ollut huomattavasti vähäisempää kuin vaikkapa 70-luvulla, sillä edustajistoissa enemmistö edustaa nykyään omaa opiskelualaansa ns. poliittisesti sitoutumattomissa ryhmissä kuin varsinaisesti valtakunnan politiikasta tutuissa puoluepoliittisissa ryhmissä. Viime vuonna HYY:n vaaleissa poliittiset ryhmät kentän molemmin puolin ottivat kuitenkin vaalivoitot. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko trendi nyt valtakunnallinen.  

Miten edustajistovaalit sitten näyttäytyvät SYL:n toiminnassa ja politiikassa, jotka aika ajoin saavat kovaakin kritiikkiä? Lyhyenä vastauksena voi todeta, että todella merkittävästi, mutta pienellä viiveellä. SYL:n keskustoimisto edistää vuosittain kokoontuvan liittokokouksen päättämiä linjoja ja tavoitteita. Liittokokouksessa puolestaan opiskelijoiden ääntä käyttävät ylioppilaskuntien edustajat, jotka yleisesti valitaan edustajiston voimasuhteiden mukaan. Ylioppilaskuntien voimasuhteet näkyvät siis sellaisenaan SYL:n ylintä päätösvaltaa käyttävässä elimessä.

SYL tarjoaa ylioppilaskunnille tänäkin vuonna edustajistovaaleihin vaalikoneen, joka sisältää 10 valtakunnallista opiskelijapolitiikkaan liittyvää kysymystä. Edellä mainituista syistä äänestäjän onkin syytä miettiä osittain myös suhtautumistaan valtakunnalliseen opiskelijapolitiikkaan. Äänestämäsi edarivaaliehdokas saattaa nimittäin olla juuri se tyyppi, joka on seuraavassa SYL:n liittokokouksessa päättämässä valtakunnan opiskelijapolitiikan linjoista, joita me keskustoimistolla sitten ajamme eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan tälläkin kirjoituksella on tasan yksi tehtävä: muistuttaa teitä, hyvät opiskelijat, äänestämisen merkityksestä. Äänestämättä jättämisellä varmistat vain sen, että oma kantasi on varmemmin vähemmistössä. Ja sitten on paha valittaa seuraavaan kahteen vuoteen.

Tarik Ahsanullah,

SYL:n varapuheenjohtaja