Euroopan unioni – lähempänä arkea kuin luulet

Suomen ylioppilaskuntien liiton arjessa EU on usein lähempänä kuin moni luuleekaan. Useat kansallisessa keskustelussa pinnalla olevat aiheet ovat harvoin vain kansallisia. Esimerkiksi elinikäisen oppimisen mahdollistaminen sekä nuorten syrjäytyminen ovat yhteisiä eurooppalaisia haasteita. Niin haasteiden kuin niiden ratkaisukeinojen ymmärtämisessä on syytä perehtyä EU-tason politiikkaan. Nostankin tässä blogikirjoituksessa esiin minusta ja SYL:sta tärkeitä EU-politiikan ajankohtaisia asioita.

 

Eurooppalaisen opiskelijan asialla

Kaksi viikkoa sitten istuin slovenialaisessa salissa keskustelemassa ja väittelemässä eurooppalaisen koulutuspolitiikan suunnasta. Edustin tuolloin SYL:oa 74.  European Students’ Union -liittokokouksessa yhdessä timanttisten Petra Laitin, Teemu Vasaman ja Maria Nyroosin kanssa.

Liittokokous oli meille kaikille ensimmäinen laatuaan. Siitä huolimatta olen oikein tyytyväinen kädenjälkeemme. Saimme ESU:n puheenjohtajaksi asiantuntevan ja kokeneen EU-edunvalvojan, puolalaisen Adam Gajekin. Myös muut henkilövalinnat menivät nappiin. Varapuheenjohtajiksi valittiin osaava Katrina Koppel Virosta sekä innokas Robert Napier Maltalta.

Pääsimme myös syvälle eurooppalaisen koulutuspolitiikan ytimeen. Yksi liittokokouksen isoista asioista oli ESU:n kantojen muodostaminen Euroopan komission aloitteesta eurooppalaisesta koulutusalueesta, European Education Areasta.

 

Työvoimapolitiikasta laajemmaksi kokonaisuudeksi

Eurooppalainen koulutusalue -aloite sai alkunsa loppuvuodesta 2017 EU-johtajien tapaamisessa Göteborgissa. Siinä näkyy vahvasti muutos EU:n suhtautumisessa koulutuspolitiikkaan. Aiempi vahva työvoimapoliittinen näkemys on saanut kumppaneikseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eurooppalaisen identiteetin vahvistamisen. Tämä muutos on hyvästä. On tärkeää, että EU-päättäjät tunnistavat, että koulutus luo myös pohjaa mahdollisuuksien tasa-arvolle sekä rakentaa yhtenäisempää ja vakaampaa Eurooppaa.

Näitä tavoitteita EU haluaa edistää vuoteen 2025 mennessä monin keinoin. Erasmus+ -ohjelmaa halutaan laajentaa kattamaan paremmin tällä hetkellä aliedustetut ryhmät, kuten matalammista sosioekonomisista taustoista tulevat EU-kansalaiset. Opiskelijaliikkuvuutta halutaan edistää myös parantamalla toisen asteen tutkintojen tunnustamista: toisin sanoen sitä, että esimerkiksi suomalainen yo-tutkinto kelpaisi entistä paremmin todistuksena korkeakoulukelpoisuudesta koko EU:n alueella. Komissio haluaa myös panostaa elinikäiseen oppimiseen, opetuksen digitalisaatioon ja kielitaitoihin. Tähän kaikkeen suhtaudun positiivisesti.

Brexitin myötä EU:n alueelta poistuu myös moni maailmanluokan yliopisto. Laadukkaan perustutkimuksen ja tutkimusyhteistyön turvaaminen on haaste, johon EU:n tarvitsee vastata. Tilanteen korjaamiseksi komissio esittää eurooppalaisten yliopistoverkostojen perustamista. Niiden muodostamisessa olisi tärkeää muistaa, että paras yhteistyö muodostuu korkeakoulujen omista tarpeista. Verkostoihin osallistuvien korkeakoulujen määrän pitää myös olla tarpeeksi suuri, jottei niiden piirissä toimisi vain kourallinen eurooppalaisia opiskelijoita ja tutkijoita.

 

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

EU:n panostukset koulutukseen näkyvät myös komission viikko sitten julkaisemassa esityksessä EU:n monivuotiseksi budjetiksi 20212027. Komissio haluaa tuplata rahoituksen ERASMUS+ -liikkuvuusohjelmalle, jonka ansiosta kaksi miljoonaa eurooppalaista on päässyt edes lyhytkestoiseen opiskelijavaihtoon. Myös tutkimuksen rahoitus budjettiesityksessä on noin 50 prosenttia entistä suurempi, ja toteutuessaan korotukset tuovat kaivattua lisärahoitusta eurooppalaiselle huippututkimukselle.

Investoinnit opiskelijaliikkuvuuteen, koulutukseen ja tutkimukseen eivät ole investointi pelkästään osaamiseen ja kilpailukykyyn. Niillä rakennetaan myös vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa Eurooppaa. Se on EU:n ydintehtävä. Sitä haluavat ja siitä hyötyvät erityisesti nuoret, jotka kokevat itsensä vahvasti EU-kansalaisiksi ja eurooppalaisiksi.

Toimiva Euroopan unioni on siis mitä parhainta sukupolvipolitiikkaa. Erityisesti näin Eurooppa-päivänä toivon, että jäsenmaiden edustajat ja europarlamentaarikot pitävät sen mielessä budjettineuvotteluissa ja eurooppalaista yhteistyötä tehdessään!

 

Petteri Heliste,

SYL:n hallituksen jäsen

3 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >