Liittokokous on pian täällä. Tänä vuonna SYL:lle hyväksytään täysin uusi linjapaperi, jota on työstetty yhdessä ylioppilaskuntien kanssa läpi vuoden. Linjapaperi on liittomme tärkein asiakirja, jonka perusteella hallituksemme ja työntekijämme tekevät edunvalvontatyötä – se siis määrittää ylioppilasliikkeen poliittiset linjat.
Ylioppilaskunnat pääsevät muokkaamaan linjapaperia liittokokouksessamme näköisekseen hallituksen esityksen pohjalta. Olemme pyrkineet tekemään uudesta linjapaperistamme aiempaa selkeämmin tavoitteellisen ja strategisemman, jotta voisimme sen avulla olla mukana muuttuneessa vaikuttamisen kentässä ja säilyä edelläkävijöinä.
Muuttuneella vaikuttamisen kentällä tarkoitan yhteiskunnallisten vaikuttajainstituutioiden kriisiä maailmassa, jossa viestintä ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen jatkuvasti korostuvat. Opiskelijoiden ja nuorten tavat osallistua ja vaikuttaa ovat muuttuneet perinteisestä instituutioihin sitoutumisesta nopeammaksi ja välittömämmäksi vaikuttamiseksi. Kokouksissa ja työryhmissä vaikuttaminen ei kuulosta houkuttelevalta, kun osallistuminen on mahdollista somessa keskustelemalla ja julkisesti kampanjoimalla. Nykyään on myös mahdollista saada nopeampi ja suurempi muutos aikaan sillä tavalla.
SYL ja ylioppilaskunnat eivät voi jäädä unohdetuiksi vakiovieraiksi Hullun Hatuntekijän teekutsuille, vaan meidän tulee liikkua koko ajan kiihtyvää vauhtia eteenpäin kulkevan maailman mukana. SYL:n tulee olla aktiivinen ja valmis keskustelija, joka tuntee jäsenistönsä ja puhuu nuoren sukupolven äänellä suomalaisessa yhteiskunnassa.
SYL:n uusi linjapaperi määrittää paitsi poliittiset linjamme myös liittomme roolin vastuullisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja aktiivisena vaikuttajana. Hyvinvointivaltion säilyttäminen, kestävä koulutuspolitiikka, globaali vastuunkanto ja yliopistojen rooli sivistyksen ja asiantuntijuuden tuottajina korostuvat linjapaperissamme. Haluamme osallistua keskusteluun ja vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että myös tulevilla sukupolvilla on vähintään samanlaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja koulutukseen kuin meillä.
Linjapaperin uudistaminen ei tietenkään yksinään riitä ja on hyvin kankea keino vastata nykypäivän haasteisiin, mutta se vie meitä oikeaan suuntaan. Meidän tulee jakaa yhtenäisenä ylioppilasliikkeenä ymmärrys siitä, että SYL ei ole eikä sen tule olla kapeakatseisesti pelkästään yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja. Silloin voimme nähdä maailmassa muutakin kuin vain tutut vanhat teekutsut, joiden vieraana on kyllä ihan mukava olla, mutta mikään ei ikinä muutu. SYL on nyt ja tulevaisuudessa yhteiskunnallista vastuuta ja oikeudenmukaisuutta vaativien nuorten äänitorvi.
