Huoltajakorotus helpottaisi lapsiperheellisten opiskelijoiden arkea ja ajankäyttöä

Huoltajakorotus liitetään usein lapsiperheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Toimeentulosta korotuksessa onkin kyse, mutta perheellisten opiskelijoiden monitahoisessa elämäntilanteessa huoltajakorotus kytkeytyy tiiviisti myös ajankäyttöön.  

Tuoreen Opiskelijabarometri 2016:n mukaan korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 28 vuotta siinä missä yksinhuoltajaopiskelijat ovat keskimäärin  37-vuotiaita ja kahden aikuisen lapsiperheessä asuvat opiskelijat 36-vuotiaita. Ikäero näkyy myös opiskelijoiden elämäntilanteissa. Lapsiperheellisistä opiskelijoista monella on jo takanaan aikaisempia opintoja ja useita vuosia työelämässä. Työssäkäynti korostuu erityisesti kahden huoltajan talouksissa elävillä.

Tulorakenteissa opiskelijoiden elämäntilanne-erot näkyvätkin selvästi. Lapsiperheellisille opiskelijoille opintotuki ei ole yhtä relevantti tulonlähde kuin lapsettomille opiskelijoille, joiden toimeentulo koostuu pääasiassa opintotuesta. Perheellisten opiskelijoiden tulonlähteissä painottuvat luonnollisesti perhe-etuudet, mutta myös päätoimisesta työstä saadut ansiotulot. Tulorakenne heijastuu myös ajankäyttöön: tuoreessa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa lapsiperheelliset opiskelijat ilmoittivat käyttävänsä opiskeluun keskimäärin 23 tuntia viikossa lapsettomien opiskelijoiden käyttäessä keskimäärin 26 tuntia. Opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen onkin opiskelijaperheille ja erityisesti yksinhuoltajille ennen kaikkea ajankäytöllinen haaste:

”Niinä päivinä, jos on sitä lähiopetusta, niin jos nyt vaikka ennen seittemää lähtee töihin. Ja sit töistä yrittää lähtee aikaisemmin, et ehtii puol viideks sinne kouluun. Ja sit siel kestää puol yheksään. Niin sä et nää lapsia ollenkaan. Lapset nukkuu, kun sä lähet.” (Haastattelusitaatti tutkimuksesta Lavikainen 2012.)

Ajankäyttöön liittyvät haasteet näkyvät myös opiskelijoiden haluttomuudessa hankkia lapsia opiskeluaikana. Kaksi kolmesta opiskelijasta pitää lapsenhoidon ja opiskelun yhteensovittamiseen liittyviä haasteita esteenä lapsen hankkimiselle. Yhtä moni kertoo esteeksi taloudelliset syyt. (Kunttu, Pesonen & Saari 2017, 384, 395) Lapsiperheellisistä opiskelijoista 27 prosenttia koki opintojen aikaisen toimeentulonsa niukaksi ja epävarmaksi. Opiskelijabarometrissa perheellisen opiskelijan keskimääräinen kuukausittainen asumismeno oli keskimäärin 840 euroa kuussa, lähes kaksinkertainen verrattuna lapsettomien opiskelijoiden 460 euron asumismenoihin. Lapsiköyhyys opiskelijaväestössä onkin lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995 ja korostuu erityisesti yksinhuoltajaopiskelijoilla. Tällä hetkellä 12 prosenttia opiskelijalapsiperheistä on köyhiä. Lapsiköyhyyden kasvu opiskelijaväestössä selittyy todennäköisesti opintorahan reaaliarvon laskulla. (Karvonen & Salmi 2016, 22-23.)

Opintotuen huoltajakorotus toisi lapsiperheellisille opiskelijoille sekä ajankäyttöön että toimeentuloon liittyvää liikkumavaraa. On vaikeaa arvioida, kuinka monella nykyisellä lapsiperheellisellä opiskelijalla tulorakenteen painopiste siirtyisi huoltajakorotuksen myötä työssäkäynnistä opintotukeen. Huoltajakorotus olisi kuitenkin kannustava signaali niille opiskelijoille, jotka haluaisivat saada lapsia opiskeluaikana, suoriutua opinnoistaan kohtuullisessa ajassa ja elää tyydyttävää arkea, jossa on aikaa perhe-elämälle, opinnoille ja myös työlle.

 

Elina Nurmikari, kehittämispäällikkö, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö

Juhani Saari, tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö

Lähteet:

Karvonen, S. & Salmi, M. (toim.) 2016. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 31/2016. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131589/URN_ISBN_978-952-302-742-8.pdf?sequence=1

Kunttu, K.; Huttunen, T. & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48.

Lavikainen, E. 2012. Aallokosta nousujohteiseksi. Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia toimeentulosta, tulonmuodostuksesta ja pienituloisuudesta osana elämänkulkua. Otus 37/2012.

Opiskelijabarometri 2016. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö.

 

  Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >