Hyvinvoivat mielet ovat Suomen menestystekijä

Helmikuun alkupuolella julkaistu mielenterveysstrategia luo mielenterveyspolitiikan suuntaviivat tulevalle vuosikymmenelle. Osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa valtioneuvosto laatii mielenterveysstrategiasta periaatepäätöksen. Periaatepäätös antaa ohjeita valtionhallinnon valmistelutyölle ja suuntaa hallituksen toiminnalle. Periaatepäätöksessä on huomioitava etenkin ne ihmiset, joita mielenterveyskysymykset erityisesti koskettavat. 

Strategian pohjalta tehtävissä toimenpiteissä korkeakouluopiskelijoita ei voi sivuuttaa, sillä nuoruuden ja aikuisuuden taitekohdassa yksilöön kohdistuu valtavasti paineita. Useimmiten opiskeluaika ja työelämään siirtyminen osuu juuri tähän ikävaiheeseen. Opintojen etenemisen vaatimukset, toimeentulon järjestämisen haasteet sekä tulevaisuuden epävarmuuksien tuomat paineet voivat luoda haastavan yhtälön, joka pistää mielen koetukselle. Alle 35-vuotiaat ovatkin mielenterveysongelmien tilastojen kärjessä.

Nuoruusiän ristipaineiden lisäksi rakenteelliset muutokset vaikuttavat suoraan yksilön hyvinvointiin. Esimerkiksi korkeakoulu- ja toimeentulopoliittisilla ratkaisuilla vaikutetaan aina myös nuorten aikuisten arkielämän sujuvuuteen. Yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja tehdessä onkin tärkeää huomioida niiden vaikutukset myös mielenterveydelle.

Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet koko tämän vuosituhannen alun ajan. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) tulosten perusteella psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla vastanneista. Yleisimpiä haasteita ovat muun muassa jatkuvan ylirasituksen kokeminen, masentuneisuus, opiskelutehtäviin keskittymisen vaikeus ja valvominen huolien takia. Mielenterveyssyyt ovatkin keskeisin opiskelukykyä heikentävä tekijä. 

Mielenterveyden ongelmat eivät näy pelkästään opiskelukyvyssä, vaan vaikutukset ulottuvat pidemmälle elämänkulussa. Mielenterveyteen liittyvät vaikeudet lisäävät riskiä opintojen keskeyttämiselle tai jopa syrjäytymiselle. Nuorten aikuisten mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset ovat kasvaneet 2000-luvulta lähtien. Mielenterveyden häiriön takia opiskeluista tai työelämästä tippuvien tilanne on hälyttävä, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä nuorista aikuisista vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. OECD on arvioinut, että mielenterveyden heikentymisen aiheuttamat työmarkkinoiden, terveyspalveluiden ja sosiaaliturvamenojen kustannukset ovat 11 miljardia euroa vuosittain. Mielenterveyden ongelmien hoitamatta jättämiseen ei ole yksinkertaisesti varaa.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden edistäminen on myös järkevää työllisyyspolitiikkaa, sillä mielenterveyden edistämiseen satsatut resurssit lisäävät opiskeluhyvinvoinnin ohella myös välillisesti työllisyyttä ylläpitämällä työkykyä tulevaisuuteen. Uhkana on, että nuorille sukupolville jää kannettavaksi heikkenevän huoltosuhteen kustannukset sekä koko suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpito.  Pitämällä huolta opiskelijoiden mielenterveydestä huolehditaan samalla myös tulevaisuuden työntekijöistä ja hyvinvointivaltion säilymisestä.

Nopeasti saatavien ja laadukkaiden mielenterveyspalveluiden ohella mielenterveyden ongelmia on ehkäistävä muun muassa lisäämällä tietoisuutta mielenterveysasioista laajemmin yhteiskunnassa. Asenneilmapiirin muuttumisen lisäksi tarvitaan kattavaa ymmärrystä politiikkatoimien vaikutuksista hyvinvoinnille. Psyykkistä hyvinvointia tulee edistää läpileikaten kaikkia yhteiskunnan tasoja ja päätöksiä tulee valmistella yhteistyössä asiantuntijoiden sekä järjestöjen osaamista hyödyntäen. Hyvinvoivat mielet ovat Suomen menestystekijä.

Paavo Antikainen

Hallituksen jäsen

  Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >