Kansainväliset opiskelijat muodostavat noin kahdeksan prosenttia yliopisto-opiskelijoista. Puhutaan siis karkeasti noin kymmenestä tuhannesta henkilöstä! Tästä huolimatta he eivät useinkaan ole kovin näkyvä osa ainejärjestöjen tai ylioppilaskuntien toimintaa, vaan suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat päätyvät muodostamaan omat erilliset kuplansa.

Taannoin järjestetyssä seminaarissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista oli pysäyttävä puheenvuoro, kun maksuvelvollinen opiskelija kertoi omista ja vertaistensa kokemuksista. Joidenkin opiskelijoiden vanhemmat joutuvat myymään talonsa opiskelun mahdollistamiseksi ja toiset opiskelijat eivät ehdi lainkaan opetella kieltä tai tutustua suomalaiseen kulttuuriin, kun opinnot täyttävät koko elämän. Näitä kokemuksia meidän kaikkien, mutta varsinkin meidän opiskelijoiden edunvalvojien, on kuultava lisää – niin kamalia kuin ne joskus ovatkin. Tanskalaisen kollegani sanoin, “How can we advocate for international students without international students by our side?”

Tässä on myös meillä SYL:ssa peiliin katsomisen paikka. Ongelma on pitkälti rakenteellinen, sillä opiskelijaliike on kuin tikapuut, joilla kiipeämiseen kuluu aikaa. Usein esimerkiksi ylioppilaskunnan hallituksessa toimiva henkilö on kartuttanut jo useamman vuoden kokemusta edustajistossa tai ainejärjestössä toimimisesta. Kansainvälisillä opiskelijoilla, jotka ovat Suomessa usein vain lyhyen aikaa, ei ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä keskeisille paikoille opiskelijaliikkeessä. Tähän ongelmaan tarvitaan siis myös jokin rakenteellinen ratkaisu. Ensi vuonna SYL pilotoi International Committeeta, jonka tavoitteena on helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden osallistumista ylioppilasliikkeen toimintaan kansallisella tasolla ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin, kuten lukuvuosimaksuihin.

Kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta ei kuitenkaan ratkaista pelkästään uudella toimielimellä – tarvitaan jatkuvaa kulttuurin muutosta, jotta erilaisista taustoista tulevat opiskelijat voivat aidosti osallistua opiskelijaliikkeeseen. Monikielisen ja saavutettavan viestinnän on oltava meille oletusarvoista, jotta voimme vaatia valtiolta, kaupungeilta ja virastoilta samaa. Ei kuitenkaan riitä, että suomenkielinen sisältö vain käännetään englanniksi, vaan on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että kohdeyleisön tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.

Ylioppilasliikkeen keskeisiä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja kansainvälisyys. Meidän on elettävä näiden arvojen mukaisesti ja jatkuvasti parannettava kaikkien ryhmien osallisuutta, jotta jokaisen opiskelijan äänellä on mahdollisuus kuulua liikkeessämme.

Teemu Vasama,

SYL:n hallituksen jäsen