Kestävä eläkejärjestelmä on kaikkien etu

Eläkkeet ovat yksi merkittävimmistä sukupolvipolitiikan teemoista, ja siksi niiden tulee kiinnostaa meistä jokaista. Suomen eläkejärjestelmä on sukupolvien välinen sopimus, jonka tuomien etujen ja kustannusten tulisi jakaantua oikeudenmukaisesti sukupolvien kesken. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tavoite oli, ettei eläkemaksuja tarvitsisi enää nostaa. Eläketurvakeskuksen maaliskuussa julkaisema raportti maalaa kuitenkin uhkaavaa kuvaa paineista korottaa eläkemaksuja entisestään.

Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu sen varaan, että tämän päivän työntekijät ja työnantajat maksavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet. Työntekijöiden ja eläkkeensaajien määrä suhteessa toisiinsa vaikuttaa siksi keskeisesti järjestelmän vakauteen ja kestävyyteen. On myös hyvä ottaa huomioon, että nuorten sukupolvien eläkemaksujen tuotto on järjestelmän rakenteiden takia pienempi kuin nykyisten ja aikaisempien eläkkeensaajien.

Syntyvyys Suomessa on laskenut pitkään samalla, kun nettomaahanmuutto on kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä nuorten ja tulevien sukupolvien harteille laitetaan kohtuuton paino hyvinvointivaltion säilyttämisessä, kun sukupolvet pienenevät ja nuorten ura- ja palkkakehitys heikkenee. Vuosikymmeniä jatkunut eläkemaksujen kasvu on luonut painetta alentaa muuta verotusta, jotta kokonaisveroaste on voitu pitää vakaalla tasolla. Verokertymän alentuminen johtaa paineeseen leikata hyvinvointivaltion tarjoamista etuuksista ja palveluista, joita myös nuoret sukupolvet tarvitsevat eri elämänvaiheissa.

Viime hallituskausien päätökset – muun muassa koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta – ovat osuneet juuri nuoriin: nykyisiin ja tuleviin opiskelijoihin. Opintotuen lainapanoitteisuuden lisääminen on näkynyt opiskelijoiden velkataakan kasvuna, joka on tällä hetkellä 3,6 miljardia euroa. Huoli toimeentulosta, ilmastosta ja omasta tulevaisuudesta luovat ymmärrettävästi paineita, jotka myös näkyvät tilastoissa nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmien määrien lisääntymisessä. Noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista oireilee kuukausittain mielenterveyden takia.

Jotta voimme säilyttää yhdenvertaisen eläkejärjestelmän, meidän on pidennettävä työuria. Se vaatii uudellenkouluttautumisen helpottamista sekä osa-aikaisen työn tekemisen mahdollistamista työuran lopulla. Samalla tulee panostaa aikaisempaa enemmän työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Se vaatii toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen jo opiskeluaikana. Meidän on myös pidettävä huoli siitä, että jokainen Suomessa opiskeleva ja valmistunut halutessaan voisi jäädä tänne töihin.

Eläkejärjestelmän tulee olla reilu. Sitä ei saa uudistaa vain nykyisten eläkkeensaajien ehdoilla, vaan sitä tulee tarkastella kestävästi myös nuorten näkökulmasta. Huoltosuhteen parantamiseksi on varmistettava, että mahdollisimman moni nuoristamme pääsee työmarkkinoille ja säilyttää työkykynsä uransa loppuun asti.

 

Helmi Andersson

SYL:n hallituksen jäsen

 

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >