SITRA ja Suomen Partiolaiset haastoivat meidän mukaan kertomaan minkälaista #kovaaosaamista ylioppilasliikkeessä löytyy. Erilaisten opiskelijajärjestöjen vapaaehtoistoimijat ovat varsinaisia moniottleijoita: he tekevät edunvalvontaa, järjestävät toimintaa ja tapahtumia erilaisissa yhteisöissä ja oppivat samalla taitoja taloushallinnosta juhlien suunnitteluun.

Siinä sivussa he myös luovat ystävyyssuhteita, jotka kestävät yli opiskeluajan, ehkäpä lopun elämää. Opiskelu on paljon muutakin kuin luentoja, tenttejä ja esseitä: merkittävä osa SYL:n toimiston tyypeistä on päätynyt toimimaan hallituksessa tai työntekijänä erilaisen järjestötoiminnan kautta, jossa on hankittu nykyisessä ja tulevassa työssä tarvittavia taitoja!

Puheenjohtaja Heikki Koponen:
“Opiskelijatoiminnasta olen saanut itsevarmuutta ja “asiat hoituu”-asennetta. Olen oppinut monenlaisten projektien suunnittelua ja ohjausta, kommunikoimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja antamaan palautetta. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen lisäksi olen oppinut tunnistamaan muiden ihmisten vahvuuksia ja tukemaan niiden hyödyntämisessä. “

Pääsihteeri Eero Manninen:
“Olen saanut vapaahetoistyöstä valtavan määrän johtajan sydämen sivistystä toimiessani erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa vaikeissakin paikoissa. Iso osa nykyistäkin esimiestyötäni ohjaavista arvoista ja peruslähtökohdista on tullut vapaaehtoistoiminnan kautta. Olen myös oppinut yhteistyötaitoja ja kykyä tulla toimeen eri kansalaisuuksien ja erilaisten ihmisten kanssa, taito lukea budjetteja ja talousdokumentteja sekä tehdä niitä myös itse, esiintymistaitoja tosi moniin erilaisiin tilanteisiin sekä lakien ja säädösten ymmärrystä ja osaamista. Tämän lisäksi olen oppinut vastuunkantoa itsestä ja omista päätöksistä, mutta myös toisista ihmisistä. Olen oppinut sitkeyttä, taistelutahtoa ja kykyä tehdä tarvittaessa paljon töitä.”

Ella Keskipanula, hallituksen jäsen:
“Vapaaehtoistoiminnassa olen oppinut tehokkaaksi multitaskaajaksi, ryhmätyötaitoja ja ymmärtämään luottamuksen merkityksen. Napakat kokouskäytännöt ovat hallussa ja osaan myös priorisoida ja sanoa “EI”, kun tarvitsee. Lisäksi osaan myös mm. tehdä nuotion ilman tulitikkuja, teroittaa puukon ja tsempata koti-ikävää potevat muksut suunnistusretkelle.”

Sanna Juutinen, hallintosihteeri:
“Vapaaehtoistoiminnasta olen oppinut tärkeitä taitoja  projektinhallinnasta, taloushallinosta ja kokoustamisesta. Lisäksi tapahtumajärjestämisestä on saanut aivan valtavasti kokemusta ja isojen juhlien järjestäminen on tästä etenepäin lasten leikkiä.”

Turkka Sinisalo, sosiaalipoliittinen sihteeri:
“Vapaaehtoistoiminnasta olen oppinut organisointitaitoja eli kykyä saada asioita tapahtumaan. Toinen tärkeä oppimani taito on ollut se, kuinka innostaa muita vapaaehtoisia mukaan ja motivoida jengiä tekemään yhteisiä hommia. Lisäksi esiintymistaidot ja heittäytymiskyky ovat kasvaneet.”

Niina Jurva, yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori:
“Vapaaehtoistoiminnassa olen oppinut monikulttuurisessa työyhteisössä toimimista, tapahtumien järjestelyä bileistä mielenosoituksiin, ryhmätyöskentelyä, kokoustekniikkaa ja yleisesti sen miten asioita hoidetaan tehokkaasti.”

Silja Silvasti, sosiaalipoliittinen sihteeri:
“Olen oppintus sanomaan ei: järjestötyö opettaa resurssien ja ajanhallintataitoja, joita ei tähän ikään mennessä ei olisi muualta saanut. Olen oppinut kannustamaan ja kiittämään hyvästä työstä. Vapaaehtoistoiminnassa oppii, että ei kissa kiitoksella elä, mutta järjestötoimija pääsee sillä jo hyvin pitkälle. Olen oppinut arvostamaan ihmisten monimuotoisuutta: usein tärkeimmät opit ja uudet näkökulmat kuulee ihmiseltä, jonka tapa ajatella ja elää eroaa paljon omasta. Ehkä tärkein taito on se, että olen oppinut armeliaisuutta itseä ja muita kohtaan. Joskus tulee otettua liian iso taakka kantaakseen. Sen tunnistaminen, tunnustaminen, avun pyytäminen ja sen tarjoaminen ovat asioita, jotka liian monet oppivat liian myöhään tai vasta kantapään kautta.”

Iiris Niinikoski, viestintäkoordinaattori:
“Vapaaehtois- ja opiskelijatoiminnasta olen oppinut aivan valtavan määrän sellaisia taitoja, joita en omissa opinnoissani olisi päässyt kokeilemaan. Esimerkiksi erilaiset hallintoon ja viralliseen kokoustamiseen liittyvät muodollisuudet, viestintää, monimutkaisten projektien suunnittelua ja toteuttamista (esimerkiksi Koulutuslupaus -kampanja) sekä erilaisten mielipiteiden ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä yhdessä tekemisen meininkiä!”