Millaisen ihmisoikeusjärjestelmän jätämme tuleville sukupolville?

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Tämän vuonna 1948 laaditun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen lauseen taustalle kätkeytyy useiden sukupolvien työ ihmisarvon, vapauden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Amerikan ja Ranskan vallankumouksissa 1700-luvun lopulla ihmisoikeuksista tehtiin poliittisten järjestelmien kulmakiviä. Kansanvallan leviämisen myötä oikeudet löysivät tiensä myös Euroopan pohjoisosiin. Viimeisimmässä Suomen perustuslain uudistuksessa 1990-luvulla perusoikeudet kirjattiin selkeästi omaksi luvukseen, jonka ainakin pitäisi muodostaa kaiken muun lainsäädännön pohjan.

Myös kansainvälisellä tasolla tarvittiin suuria mullistuksia, ennen kuin ihmisoikeudet nostettiin maailmanpolitiikan asialistalle. Toisen maailmansodan kauhut herättivät valtioiden johtajat siihen, että ihmisoikeuksien turvaaminen ei ole ainoastaan valtioiden sisäinen asia. Ihmisoikeusjulistuksessa kirjattiin perusperiaatteet, joita jokaisen valtion on noudatettava. Tämän jälkeen tarvittiin vielä yhden sukupolven työ, ennen kuin nämä periaatteet saatiin muokattua oikeudellisesti sitovaan muotoon.

Ihmisoikeuksia turvaavien järjestelmien rakentaminen on usein tuskaisen hidasta. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista käytiin pitkään keskusteluja ja konkreettinen esitys uudeksi ihmisoikeussopimukseksi tehtiin YK:ssa 1987. Tästä kesti kuitenkin vielä 20 vuotta ennen kuin yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista saatiin valmiiksi valtioiden allekirjoittamista varten. Suomessa meni vielä melkein vuosikymmen, ennen kuin sopimus hyväksyttiin eduskunnassa ja se astui voimaan kesäkuussa 2016. Suomella on vielä vuosi aikaa lähettää ensimmäinen raportti sopimuksen täytäntöönpanosta YK:iin ja suosituksia vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamisesta voimme odottaa noin viiden vuoden päästä.

Tällä hetkellä sopimusjärjestelmien muuttamisen hitaus voi kuitenkin olla ihmisoikeuksien näkökulmasta jopa positiivinen asia. Ihmisoikeuksia vastaan on hyökätty useissa maissa. Euroopassa erityisesti Unkarin ja Puolan kehitys on ollut huolestuttavaa, mutta myös Isossa-Britanniassa on keskusteltu Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja sen myötä myös ihmisoikeustuomioistuimesta irtautumisesta. Yksittäinen valtio voi irtisanoa joitain ihmisoikeussopimuksia hyvinkin nopeassa aikataulussa, mutta koko järjestelmän muuttaminen vaatisi suurelta joukolta valtioita pitkää ja vaikeaa poliittista prosessia.

Sukupolvien työ ihmisoikeuksien edistämiseksi on luonut järjestelmän, jonka puitteissa valtioiden toimia valvotaan kansainvälisesti ja ihmisoikeusloukkaukset nousevat julkiseen keskusteluun. Järjestelmän kehittämisessä niin, että kaikkien ihmisarvoinen elämä kaikkialla toteutuisi ja ihmisoikeuksia loukkaavat joutuisivat varmemmin vastuuseen teoistaan, on vielä työtä meille ja tuleville sukupolville. Valitettavasti ihmisoikeuksien puolustajien työstä suuri osa menee järjestelmän kehittämisen sijaan nykytilanteen puolustamiseen ihmisoikeuksia ja niiden suojaksi luotua järjestelmää kohtaan tapahtuvia hyökkäyksiä vastaan. Aikaisemmat sukupolvet ovat jättäneet tuleville vahvemman ja kattavamman ihmisoikeusjärjestelmän kuin mitä ovat edellisiltä perineet. Ei olla se sukupolvi, joka kääntää kehityksen suunnan.

 

Matti Jutila,

Ihmisoikeuksien asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
www.ihmisoikeusliitto.fi

 

 

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >