Opintotuen huoltajakorotus parantaisi lasten ja perheiden hyvinvointia

Perhevapaista sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta on puhuttu paljon viime aikoina. Vähemmälle huomiolle on jäänyt opiskelun ja perheen yhteensovittaminen. Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Opintotuessa oli aiemmin huoltajakorotus, jolla tuettiin perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja perhe-elämä. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun alussa.

Suomessa köyhyys koettelee eniten nuoria. Opiskelu muodostaa merkittävän köyhyysriskin. Korkein pienituloisuusaste on 18-24-vuotiailla, joista 27 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2015. Näistä kaksi kolmasosaa oli opiskelijoita. 25–34-vuotiaiden pienituloisuusaste oli 14 prosenttia. 25–34-vuotiaista pienituloisista kolmannes oli opiskelijoita. Nuorten köyhyys on myös muita ikäryhmiä syvempää.

Elokuussa voimaan tulevat opintotuen leikkaukset pahentavat opiskelijaperheiden tilannetta entisestään. Pienituloinen perheellinen opiskelija saa ensi syksynä lähes 90 euroa vähemmän opintorahaa kuukaudessa kuin tällä hetkellä. Asumistuki pienenee keskimäärin 10-20 eurolla kuukaudessa.

Lapsiperheiden köyhyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jonka vähentäminen on otettava vakavasti. Köyhyys heikentää perheen hyvinvointia. Tämä koskee myös opiskelijaperheitä. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Köyhyys nakertaa hyvän lapsuuden edellytyksiä. Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Lapsuusiän olosuhteet puolestaan vaikuttavat merkittävällä tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin.

Tulonsiirtojen osuus pienituloisten lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten koskenut köyhiä perheitä erityisen ankarasti. Esimerkiksi lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on täällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994.

Köyhyys on keskeinen lasten eriarvoisuuden syy. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa julkisen vallan velvoitetta korjata tilanteet, joissa esiintyy lasten eriarvoisuutta. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea köyhiä perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.

Lasten hankkimisen ja kasvattamisen on oltava Suomessa mahdollista myös opiskelun ohessa. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen olisi tärkeä askel opiskelijaperheiden tilanteen korjaamisessa. Se edistäisi opiskelijaperheiden lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista sekä parantaisi opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia.  

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto  

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >