Opiskelijalta opiskelijalle – Mitä rahalla saa?

Lahjoittaessa rahaa kehitysyhteistyölle tai mille tahansa taholle, monet jäävät miettimään, mihin sitä konkreettisesti käytetään ja mitä arvoa minun lahjoituksellani on. SYL:n keräyskampanjan tarkoituksena on kerätä varoja kehitysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tuleviin Guatemalan ja Etiopian hankkeisiin haetaan myös lisärahoitusta. Onkin hyvä muistaa että 1 euron lahjoitus meiltä tuo noin 9 euroa lisärahoituksena, sillä hankkeiden omavastuuosuus liikkuu 10% paikkeilla (tarkat summat riippuvat rahoituksesta). Hankkeiden toteutuessa lahjoittamasi eurot kerrataankin noin yhdeksällä mikä tarkoittaa, että lahjoituksellasi todellakin on arvoa. Mihin varoja tullaan sitten käyttämään tulevissa hankkeissa? Kerron teille mielelläni muutaman esimerkin.

SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tavoitteena on edistää koulutuksen saavutettavuutta ja laatua sekä opiskelijavaikuttamista kehittyvissä maissa. Saatavuuden varmistamiseksi konkreettinen askel on taloudellisten esteiden poistaminen. Lukukausi julkisessa yliopistossa maksaa 12 euroa Guatemalassa ja lukukausimaksujen rahoitus on yksinkertainen, mutta merkittävä tapa lisätä saatavuutta. Jos suomalaisille opiskelijoille langetettaisiin 12 euron lukukausimaksu, se olisi harvalle ongelma, mutta Guatemalassa tilanne on eri. Meille suhteellisen pienellä summalla voimme muuttaa yhden opiskelijan elämää merkittävästi antamalla mahdollisuuden sijoittaa arvokkaimpaan pääomaan tässä maailmassa; inhimilliseen pääomaan.

Yliopistoissa opiskelevien vammaisten joukko kasvaa kehitysmaissa. Suomessa olemme tottuneet esteettömiin rakennuksiin ja että hyvinvointivaltiomme tukee vammaisia, jotta he olisivat yhdenvertaisia muiden opiskelijoiden kanssa. Suomessa on varmasti vielä paljon tehtävää tällä saralla ja jokaisen kannattaa miettiä miten opiskelisit, jos et näkisi tätä tekstiä tai jos sinulla ei olisi toimivaa kättä, jolla kirjoittaa tulevat tentit. Monista yliopistoista Etiopiassa puuttuvat oppimista tukevat apuvälineet, kuten ruudunlukuohjelma joka muuttaa tietokoneen näytön tekstin synteettiseksi puheeksi tai luentojen muistiinpanot mahdollistava ääninauhuri. Sadalla eurolla voidaan hankkia yksi ääninauhuri näkövammaiselle opiskelijalle. Kaikilla näkövammaisilla opiskelijoilla ei edes ole valkoista keppiä, joka toimii tuntoaistin apuna ja mahdollistaa niinkin yksinkertaisen asian kuin itsenäisen liikkumisen. Ainoastaan kymmenellä eurolla voidaan hankkia valkoinen keppi näkövammaiselle opiskelijalle.

Apuvälineet eivät kuitenkaan ole ainoa tarvittava apu, sillä yhdenvertaisuus toteutuu ainoastaan tietoisuutta lisäämällä. Kolmellakymmenellä eurolla voi rahoittaa vammaisinkluusiokoulutuksen opiskelijajärjestön jäsenille. Tärkeää on myös vammaisopiskelijoiden voimaannuttaminen, jotta hankkeen loputtua he voivat jatkaa tärkeää työtä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Viidelläkymmenellä eurolla pystymme tarjoamaan kahden päivän johtajuuskoulutus vammaisopiskelijajärjestöjen johtajille. Pieni summa koulutuksesta jolla on kauaskantoisia vaikutuksia.

Toivon että nämä esimerkit valottivat hieman, mitä hankkeet konkreettisesti pitävät sisällään. Näiden esimerkkien siivittämänä haastankin jokaisen miettimään, mihin käytät esimerkiksi 12 tai 50 euroa kuukaudessa. Se voi olla nettilasku, kuukauden kahvilakäynnit tai uusi paita. Seuraavaksi haastan sinua miettimään omaavatko opiskelijat Suomessa hyvät kansalaistaidot ja millä tolalla vammaisten asiat ovat Suomessa. Itse koen että meillä on paljon vielä tehtävää Suomessakin, mutta asiamme ovat todella hyvin kehitysmaihin verrattuna. Kolmanneksi haastan sinut miettimään mitä voisit tehdä kehitysmaiden korkeakouluopiskelijoiden voimaannuttamisen eteen. Yksi ehdotus on tämä: lahjoita kampanjan hyväksi summa, jonka koet kukkarollesi sopivaksi. Ehkä sinulle heräsi tekstiä lukiessasi halu tarjota nuorelle mahdollisuus korkeakouluopiskeluun ainoastaan 12 eurolla.

Aada Willberg
Kansantaloustieteen maisteriopiskelija
KENKKU- jäsen
Åbo Akademi

5 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >