Opiskelijan sosiaaliturvan kolme ongelmaa – ja ratkaisu niihin

Kuluttajatutkimuskeskus julkaisi hiljattain tuoreet arviot minimibudjeteista, joiden perusteella voidaan arvioida eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien välttämättömiä kuluja eri puolella Suomea. Tutkimus osoitti esimerkiksi yksin asuvan, alle 45-vuotiaan pääkaupunkiseutulaisen minimibudjetiksi noin 1400 euroa kuukaudessa.

Miten korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturva suhteutuu tuoreisiin minimibudjetteihin? Lähdetään tarkastelemaan asiaa tutkimuksen esimerkin mukaisen, eli yksin asuvan henkiläisen, alle 45-vuotiaan opiskelijan näkökulmasta.

Korkeakouluopiskelijan sosiaaliturvan kolme ongelmaa

Opiskelijan sosiaaliturvan olennainen peruskivi on opintotuki. Se koostuu nykyisin opintorahasta sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on noin 250 euroa kuukaudessa ja opintolainaa saa puolestaan nostaa 650 euroa tukikuukautta kohden. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen, jota voi yksinasuva Helsingissä saada korkeintaan noin 400 euroa kuukaudessa. Kun opintoraha, opintolaina ja korkein mahdollinen asumistuki lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan 1300 euroa kuukaudessa.

Tästä seuraa kaksi ongelmaa, joista toisesta seuraa vielä kolmas mokoma. Esittelen seuraavaksi nämä ongelmat sekä opiskelijan vaihtoehdot nykytilanteessa ja kerron, kuinka voisimme nämä haasteet ratkaista.

Ensimmäinen ongelma on ilmeinen: Vaikka esimerkkiopiskelijamme saisi täydet tuet, hänen tulonsa eivät silti riitä edes minimibudjetilla elämiseen. Tämä kertoo karua tarinaa opiskelijaköyhyyden yleisyydestä. 

Toinen ongelma liittyy kysymykseen oikeudenmukaisuudesta: Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, jolta edellytetään velkaantumista perustoimeentulonsa eteen – esimerkkiopiskelijammekin tuloista puolet on lainaa. Samaan aikaan opiskelijoiden perusturvaetuus, opintoraha, on tasoltaan tippunut täysin riittämättömäksi turvaamaan opiskelijoiden toimeentuloa. Kysymys kuuluukin: Vaikka opintolaina on lainaksi verrattain hyvä diili, onko oikeudenmukaista, että meillä on Suomessa yksittäinen ihmisryhmä, jolta edellytetään velkaantumista perustoimeentulonsa eteen?

Kolmas ongelma seuraa ensimmäistä  ja on jo yhteiskunnallista laatua: Opiskelijoiden sosiaaliturva on kokonaisuutena riittämätön.

Ojasta allikkoon – opiskelijan vaihtoehdot nykytilanteessa

Nykyisessä tilanteessa, jossa sosiaaliturva on riittämätön, jää opiskelijalle kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäinen on täydentää toimeentuloa joillain muilla keinoilla. Osalla opiskelijoista saattaakin olla säästöjä esimerkiksi kesätöistä, mutta läheskään kaikilla ei tällaisia keinoja toimeentulon täydentämiseen ole. Tämän vuoksi moni opiskelija käykin töissä opintojensa ohella. Mutta onko meidän realistista odottaa palkkatöissä käymistä nuorilta, jotka jo valmiiksi pyrkivät opiskelemaan täysipäiväisesti? Jos haluamme  mahdollistaa opiskelijoille keskittymisen täysipäiväiseen opiskeluun, tulee opiskelijan sosiaaliturvan tukea tätä tavoitetta. 

Tässä kohtaa pääsemme ongelman yhteiskunnalliseen luonteeseen – opiskelijan riittämätön sosiaaliturva hidastaa opiskelijoiden valmistumista. Tällaisessa tilanteessa kaikki häviävät.

Toinen vaihtoehto opiskelijalle on elää alle minimibudjetin. Tästä kuitenkin seuraa kahdenlaisia ongelmia.

Ensinnäkin pitkäaikainen, liian matalilla tuloilla eläminen saattaa heikentää vakavasti yksilön hyvinvointia.

Toisaalta sellainen tilanne, jossa puolet omasta perustoimeentulosta katetaan lainalla, on omiaan lisäämään opiskelujen aikaista stressiä. Etenkin näin 2010-luvulla, kun nuori sukupolvi valmistuu aikaisempaa epävarmemmille työmarkkinoille, joilla korkeakoulututkintokaan ei välttämättä takaa omaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Tällainen stressaava ympäristö on omiaan heikentämään opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja valmistumisen edellytyksiä.

Tavoitteena määräajassa valmistuvia, hyvinvoivia korkeakoulutettuja – mitä voimme tehdä?

Aika on erityisen otollinen opiskelijaköyhyyden ongelman ratkaisuun, sillä ensi hallituskaudelle ollaan kaavailtu sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Useat puolueet, kuten SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit ovat esittäneet vaihtoehtobudjeteissaan opintorahan korotusta. Jos me haluamme tavoiteajassa valmistuvia, hyvinvoivia korkeakoulutettuja, täytyy heille myös antaa riittävät edellytykset opintojensa loppuun saattamiseksi.

Ensimmäisenä askeleena tulee tehdä opintorahan korotus 90 eurolla – tämä parantaa suoraan opiskelijoiden toimeentuloa, vähentää lainanoton tarvetta, ja täten edistää opiskeluun keskittymisen edellytyksiä.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena tulee myös olla opiskelijoiden sosiaaliturvan uudelleenajattelu – me tarvitsemme ja ansaitsemme sosiaaliturvan, joka antaa meille edellytykset keskittyä täysipäiväisesti opintoihimme. Ajoissa valmistuvat, hyvinvoivat korkeakoulutetut nuoret ovat meidän kaikkien yhteinen etu.

 

Joel Lindqvist

SYL:n hallituksen jäsen

 

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.