Millaista Suomea me haluamme rakentaa?

SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen kysyy liittokokouspuheenvuorossaan millaista Suomea me opiskelijat haluamme rakentaa ja millaisen maailman me haluamme jättää meitä seuraaville sukupolville?

Liittokokouspuhe ohessa.

SYL:n puheenjohtaja 2016 Heikki Koponen
SYL:n puheenjohtaja 2016 Heikki Koponen

Hyvät opiskelijat,

SYL täytti tänä vuonna 95 vuotta. Mahtavissa maaliskuisissa vuosijuhlissa oli suuri ilo keskustella 1950-luvulta alkaen toimineiden alumnien kanssa. Kokeneempien sylliläisten kanssa käydyt keskustelut ovat monesti jättäneet syvän kunnioituksen tunnun. Räkänokkana on esimerkiksi ollut syvästi vaikuttavaa kuunnella kertomuksia 50-luvun lopulta Algerian sodasta, johon eräs herra lähetettiin suomalaisen opiskelijaryhmän jäsenenä.

Vuosikymmenten halki pysyvää on ollut se, että SYL on toiminut aktiivisena osapuolena aikansa olennaisimmissa keskusteluissa.

Mikä siis on tämän päivän SYL:n kannalta konteksti, joka toimintaamme niin merkittävällä tavalla määrittelee? Mitkä ovat tärkeimmät keskustelut, joihin meidän on osallistuttava?

Toivottavasti olette tänä vuonna hankkineet kivan vihkon ja alkaneet sinne tai vaikka internetin syövereihin kirjoitella päiväkirjaa. Oli tämän vuoden tapahtumista mitä mieltä hyvänsä, niin joka tapauksessa varmaa on se, että elämme historiallisia aikoja, joita tullaan myöhemmin muistelemaan ja ihmettelemään. Yhteiskunnat ympäri maailman ovat murroksessa, jollaista ei ole kymmeniin vuosiin nähty.

Jos tänään heräisi kymmenen vuoden koomasta, voisi ihan perustellusti esittää kysymyksen: mitä helvettiä täällä oikein tapahtuu? Syyskuussa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi syyskuussa ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa yli 400 miljoonasosaan. Tänä vuonna olemme joutuneet katsomaan, kun maailma ympärillämmme on murentunut pala palalta. Terrori-iskut Euroopan ytimessä vavisuttivat jälleen yhteiskuntarauhaa ja Britannian kansan päätös erota Euroopan unionista on aiheuttamassa eurooppalaisen yhteisön kriisin. Turkin epäonnistunutta vallankaappausyritystä seurasi sivistysyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan sietämättömän tuomittava puhdistus. Maailmaa on kovin tarmokkaasti muutettu huonommaksi paikaksi meille ja tuleville sukupolville. Ajatelkaapa, että hyväksymme ihan valtavirtaisena viitekehyksenä tämänhetkiselle poliittiselle keskutelulle post-truth politicsin, totuudenjälkeisen politiikan.

Varmaan voi kohtuullisella varmuudella kuitenkin todeta, että vuoden suurimman katastrofin palkinto papukaijamerkkeineen menee rapakon taakse muiden muassa rasistisia, seksistisiä, misogynistisiä ja kaikkiaan todella vaarallisia juttuja laukovalle president-elect Donald Trumpille. En tiedä teistä, mutta en vieläkään ihan käsitä, että tämä heppu valittiin kaikkien maailman ihmisten riesaksi seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Huh.

No mutta onneksi Donald Trump on kaukana Atlantin takana ja eurooppalaiset ovat vielä ihan kohtuullisesti järjissään.

Hädän löydämme kuitenkin kädestä viimeistään silloin, jos karahtelemme seuraavan vuoden aikana edessämme oleviin karikoihin. Seuraavan vuoden aikana näemme vielä mm. Italiassa kansanäänestyksen perustuslaista, Ranskan presidentinvaalit ja Saksan liittopäivävaalit. Jokaisessa näistä äänestyksistä on potentiaalia järkyttää pahoin Eurooppaa. On arvioitu, että esimerkiksi Marine Le Penin voitto Ranskan vaaleissa voisi tarkoittaa jopa EU:n loppua. Tilannetta, jossa tällä hetkellä olemme, on vaikeaa koko ikävyydessään käsittää.

Vuonna 2016 merkittävimmät sukupolvemme elinkaarta kohtaavat haasteet ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Ne yhdistävät opiskelijaliikettä ympäri maailman. Viime vuosikymmeninä olemme tottuneet siihen, että suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus ovat lisääntyneet, kansainväliset suhteet vahvistuneet, kansantaloudet kasvaneet ja koulutustasot nousseet. Talouden laskusuhdanteet ovat kestäneet seitsemän vuotta samoin kuin noususuhdanteet, ja historiallista kehitystä tutkimalla on voinut ennakoida monien asioiden kehityssuunnan tulevaisuudessa.

Pelisäännöt ovat kuitenkin muuttuneet reippahasti. Mitään näistä asioista ei voi jatkossa pitää selviönä, vaan liberaalin demokraattisen kehityksen jatkamiseksi ja rauhan edistämiseksi on tehtävä tosissaan töitä. Länsimaissa on löydettävä uudenlaisia keinoja pitää kaikki ihmiset mukana vaurastumisen kelkassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

SYL perustettiin vuonna 1921 kansainvälisen opiskelijayhteistyön edistämiseksi. Vuonna 2016 palaamme tavallaan juurillemme. Emme voi nuorina ja opiskelijoina ummistaa silmiämme vaarallisilta kehityssuunnilta, joita nyt näemme. Kansainvälisyys on edelleenkin meille keskeinen arvo, ja näinä aikoina sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kansainvälistä ymmärrystämme parantamalla näemme myös selvemmin, miten meidän tulisi kotimaassa toimia.

Kotimaan kamaralla SYL on viime vuosina luonut nahkaansa.  SYL:n ei ole tulevaisuudessa mahdollista olla eliitin edunvalvoja, jollainen se ehkä joskus on ollut. Suomalainen yhteiskunta on yksi maailman parhaista, ja meidän on osaltamme kaikin keinoin varmistettava, että yhteiskunnan kulmakivet, kuten sivistys ja yhdenvertaisuus, kantavat vahvoina tulevaisuuteen. Kansainvälisistä esimerkeistä opimme, että yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on omiaan heikentämään yhteiskunnan resilienssiä, muista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista puhumattakaan. SYL:n pitää toimia ja puhua eriarvoistumista vastaan, jotta kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus aktiivisesti osallistua yhteiskuntaan.

Rakkaat opiskelijat,

Vuodesta 2016 jää tietenkin historiankirjoihin merkintöjä myös monista hienoista asioista. Maailman maat ottivat viimein määrätietoisia askeleita globaalin ilmastokatastrofin välttämiseksi Pariisin ilmastokokouksessa, ja päätösasiakirjan ratifiointikin eteni nopeammin kuin uskallettiin odottaa. Panaman asiakirjojen julkitulo johti monissa maissa sentään vakavaan keskusteluun veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisevistä toimenpiteistä. Elävien tiikereiden määrä lähti kasvuun ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Osittain jää-ämpärihaasteella kerättyjen dollarien avulla löydettiin geeni, joka vaikuttaa merkittävästi ALS:n eli motoneuronitaudin syntyyn.

Rakkaat sylliläiset,

Millaista Suomea me haluamme rakentaa? Millaisen maailman me haluamme jättää meitä seuraaville sukupolville? Tästä on kyse opiskelijapolitiikassa, ja nämä ovat tärkeimmät kysymykset seuraavien kahden päivän liittarinkin kannalta.


Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kaksipäiväinen liittokokous järjestetään Espoon Korpilammella pe–la 18.–19. marraskuuta. Liittokokous käyttää ylintä päätösvaltaa, ja valitsee SYL:lle uuden puheenjohtajan ja kuusi muuta hallituksen jäsentä ensi vuodelle sekä linjaa ensi vuoden tavoitteista ja toiminnasta.

SYL:n liittokokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä SYL:n YouTube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/c/sylvideot. Livelähetyksenä välitetään suuren salin keskustelut. Lisäksi liittokokouksen kulusta päivitetään jatkuvasti tuoreimmat käänteet SYL:n Facebook-sivulle (www.facebook.com/SYL.FIN) ja Twitteriin (www.twitter.com/SYL_FIN). Aihetunnuksena sosiaalisessa mediassa on #SYLliittari.

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.