Sitä saat, mitä rahoitat

Koulutustason nostaminen on yksi tärkeimmistä tulevan Korkeakouluvisiotyön tavoitteista, ja siitä taitavat olla yhtä mieltä lähes kaikki visiotyössä mukana olevat, SYL mukaan lukien. Yksi työkalu tavoitteen saavuttamiseksi on yliopistojen rahoitusmalli, jonka halutaan jatkossa palkitsevan entistä enemmän kouluttamisesta – siis käytännössä suoritetuista tutkinnoista. Visiotyössä tapahtuu paljon kiinnostavia asioita, mutta puhutaan nyt tällä kertaa yliopistojen rahoituksesta.

Uusi rahoitusmalli tulisi käyttöön ensi sopimuskaudelle, eli vuodesta 2021 alkaen. Käytännössä muutokset rahoitusmalliin tehdään aina yhdessä korkeakoulujen kanssa, ja myös SYL on ollut tiiviisti tässä työssä mukana. Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen tapahtuu asetustasolla, joten ministeri voi tehdä siitä hallitukselle esityksen ilman varsinaista lakimuutosta.

Rahoitusmallin uudistaminen on erittäin merkityksellinen asia, sillä se vaikuttaa kaikkeen yliopistojen toimintaan ja siihen liittyy siksi luonnollisesti paljon intohimoja. Rahoitusmallissa on siis kyse myös eri tahojen intresseistä ja niiden yhteensovittamisesta. Opetusministeriö luonnollisesti haluaa ohjata verovarojen käyttöä, työmarkkinaosapuolet vaikuttaa omien alojensa koulutukseen, yliopistot painottaa tekemänsä tutkimuksen merkitystä ja opiskelijat pitää huolta opiskelijapalautteen vaikuttavuudesta ja sujuvan opiskelun edellytyksistä. On myös lausuttu ääneen yhteinen huoli perusrahoituksen tasosta, mutta se ei oikeastaan ole itse rahoitusmallin asia.

Ministeriön suunnalta rahoitusmallia on nyt tehty siinä ajatuksessa, että itse kokonaispotti eli perusrahoitus ei kasvaisi, vaan haettaisiin myös uusia rahoituksen muotoja. Näin ollen muutokset mallissa vaikuttavat resurssien sisäiseen jakautumiseen. Uutta mallia on haluttu yksinkertaistaa ja panostaa myös jatkuvaan oppimiseen, eli perustutkinnon jälkeiseen koulutukseen. Samalla kansainvälistymistä mittaavat indikaattorit ollaan siirtämässä osaksi jokaisen korkeakoulun oman strategian perusteella myönnettävää rahoitusta. Opintojen etenemisen 55 opintopisteen suorituskriteeristä ollaan luopumassa ja sen sijaan siirtymässä käyttämään alakohtaisia ja valmistumisaikoihin perustuvia rahoituskertoimia. On syytä seurata mielenkiinnolla, mikä kaikkien näiden muutosten yhteisvaikutus on, ja mitä ne merkitsevät opiskelijan kannalta.

SYL on visiotyössä pitänyt esillä yhdessä Suomen ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa kehitettyä ajatusta alustamallista, joka tukisi vision tavoitetta elinikäisen oppimisen uusista mahdollisuuksista. Näillä näkymin jatkuvan oppimisen perusteella myönnettävään rahoitukseen tulevat muutokset ovat kuitenkin jäämässä melko maltillisiksi, eikä alustamaiseen, opintopisteiden perusteella myönnettävään rahoitukseen vielä olla menossa. Digitalisaatio ja jatkuvan oppimisen tarve kuitenkin ajavat tähän suuntaan, joten ehkä näemme sellaisen tulevaisuudessa.

 

Jani Kykkänen

SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija

4 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >