Epäinhimilliset oleskelulupaprosessit on korjattava!

Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa linjataan, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vuosittain olisi siis tarkoitus ottaa 15 000 kv-opiskelijaa suomalaisiin korkeakouluihin. Se on kunnianhimoinen ja kannatettava tavoite, joka vaatii tilastojen tuijottamisen sijaan myös toimenpiteitä. Yksi niistä on epäinhimillisen ja jähmeän oleskelulupaprosessin korjaaminen.

Opiskelijoiden oleskelulupaprosessi on korjattava kolmessa kohdassa. Opiskelijan on 1) pystyttävä tulemaan Suomeen sujuvasti 2) saatava opiskella Suomessa rauhassa ja 3) pystyttävä jäämään töihin Suomeen valmistuttuaan. Esittelin edellisessä blogissani fiktiivisen opiskelijan nimeltään Huippu Osaaja, ja tarkastelin opiskelijan mahdollisuuksia tulla Suomeen sujuvasti. Tässä blogissa luomme katsauksen Huippu Osaajan arkeen opiskelijana Suomessa.

Usean hakemuksen, viranomaisen ja käytetyn työtunnin jälkeen suomalainen korkeakoulu kutsuu EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa Huippu Osaajaa. Hän on maksanut lukuvuosimaksun, oleskeluluvan käsittelymaksun, erinäiset matkat erilaisiin virastoihin, pakollisen terveysvakuutuksen, asunnon Suomesta sekä täyttänyt varallisuusvaatimusten ehdot. Nyt hänellä on vihdoin lupa olla ja opiskella Suomessa vuoden ajan.

Pahimmillaan kansainvälisten opiskelijoiden taloudelliset vaatimukset yhtä opiskeluvuotta varten voivat kasaantua yli 25 000 euroon. Tämä rajaa Suomesta aivan liian monta osaajaa pois pelkästään taloudellisten syiden takia. Olisi Suomen etu, että myös vaatimattomista taustoista tulevat kansainväliset osaajat voisivat kouluttautua Suomessa. Kohtuuttomia taloudellisia vaatimuksia voitaisiin helpottaa laskemalla oleskelulupien varallisuusvaatimuksia. Varallisuusvaatimusten uudistaminen olisi tarpeen, koska järjestelmää ei esimerkiksi olla uudelleentarkasteltu lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen. Järjestelmän remontointi olisi helppo tehdä nyt ulkomaalaislain päivittämisen yhteydessä.

Opinnot alkavat ja Huippu alkaa pikkuhiljaa kotiutumaan. Huippu on ensimmäisten kuukausien aikana tykännyt erityisesti laadukkaasta koulutuksesta, opiskelijariennoista ja luonnon läheisyydestä. Huippu on edennyt opintosuunnitelman mukaisesti ja pyrkinyt opiskelemaan suomen kieltä aina kun on ehtinyt. Lisäksi hän on ottanut vuorotyön lähimmästä kaupasta, koska hän haluaa ryhtyä säästämään ensi vuoden lukuvuosimaksuja ja muita menoja varten hyvissä ajoin. Huipun arki on kiireistä, mutta hän jaksaa vielä hyvin.

Huippu ei ole tässä mitenkään poikkeus. Kv-opiskelijoilla on suuret paineet saada tietty määrä opintopisteitä ja usein myös tietyllä keskiarvolla. Niistä voi riippua esimerkiksi kv-opiskelijan apurahat tai jopa oleskelulupa. Suuret varallisuusvaatimukset ja lukuvuosimaksut pakottavat kv-opiskelijat etsimään opiskelujen oheen töitä, jotka eivät välttämättä edes vastaa alaa, jota opiskelevat. Kieliopinnot eivät usein mahdu tutkintoon, joten kv-opiskelijat joutuvat opiskelemaan kieltä vapaa-ajallaan. Ilman suomea tai ruotsia on suomalaisessa yhteiskunnassa vaikeaa pärjätä esimerkiksi työpaikkojen kielivaatimusten vuoksi. Toisaalta kielitaito parantaa tietysti integroitumista yhteiskuntaan.

Joulun jälkeen Huippu Osaaja joutuu pohtimaan jo tulevaa syksyä. Maahanmuuttovirasto lupaa käsitellä oleskelulupahakemuksen neljän tai viiden kuukauden sisällä. Mitään tarkempaa päivämäärää virastosta ei tule ja Huippu joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa.  Oleskelulupahakemuksen käsittelyn aikana maasta poistuminen on rajoitettua ja Huippu ei pääse tapaamaan läheisiään. Jatkuva epävarmuus, kiire ja voimistuva koti-ikävä saavat Huipun jaksamisen horjumaan.

Nykyisessä järjestelmässä kv-opiskelijoiden on haettava oleskelulupaa vuoden tai kahden vuoden välein. Usein opiskelijat hakevat oleskelulupaa vain vuodeksi eteenpäin, koska kahden vuoden oleskeluluvan saamiseksi opiskelijalla on oltava 13 440 € pankkitilillään toimeentuloedellytysten täyttämiseksi. Eli esimerkiksi viiden vuoden tutkintoa suorittava kv-opiskelija joutuu käymään oleskelulupaprosessirumban läpi viidesti opintojensa aikana. Tilanne on vaikea myös korkeakouluille, koska ne joutuvat jännittämään joka vuosi kv-opiskelijoiden määrää. Opiskeluun tarkoitettu oleskelulupa tulisi myöntää koko tutkinnon ajaksi.

Pitkän kevään odotuksen jälkeen Huippu saa vihdoin oleskeluluvan. Hän on jälleen joutunut keräämään 25 000 € maksaakseen opintonsa ja todistaakseen pystyvänsä elämään Suomessa vielä vuoden verran pidempään. Huippu lohduttautuu sillä, että vuoden päästä hän saa tutkinnon pakettiin, pääsee tekemään oman alan töitä ja joutuu stressaamaan vähemmän opintokustannuksista sekä vuosittaisesta oleskeluluparumbasta.

 

Konstantin Kouzmitchev

Hallituksen jäsen

Konstantin Kouzmitchev
Hallituksen jäsen, EU ja ESU, kansainväliset opiskelijat

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.