Erään puheenjohtajan tarina

Elämäni on kulkenut kovaa vauhtia viimeiset vuodet. Olen omistanut suurimman osan päivistäni, useimmat iltani ja silloin tällöin myös yöni ylioppilasliikkeelle. Yrittänyt olla kolmessa paikassa samaan aikaan. Läsnä kaikkien tapaamieni ihmisten kanssa ja niin aikaansaava, että maailma olisi varmasti vuoden vaihtuessa valmis. Ei ihme, että vähän väsyttää.

Marraskuun seitsemäs päivä viime vuonna, viikko ennen liittokokousta, jossa minut valittiin nykyiseen tehtävääni, menin ylioppilaskunnan toimistolle työhuoneeseeni, avasin sähköpostin ja aloin itkeä, koska väsytti niin paljon. Olin kuluneen vuoden johtanut Tampereen yliopiston ylioppilaskuntaa sen viimeisenä toimintavuonna, yhdistänyt sitä toiseen tamperelaiseen ylioppilaskuntaan ja tehnyt kampanjaa tavoitteenani päästä SYL:n puheenjohtajaksi. Tein samanaikaisesti kolmea massiivista kokonaisuutta sataprosenttisesti, ylisuoritin jatkuvasti. Vaikka koin olevani paras vaihtoehto tähän pestiin tälle vuodelle, en kuitenkaan ajatellut olevani tarpeeksi. Piti olla vielä parempi ja vielä enemmän, koko ajan ja kaikkialla, että varmasti riittäisin.

Liittokokous tuli ja meni, minut valittiin SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2019. Keräsin elämäni kasaan, pakkasin sen pahvilaatikoihin ja muutin Helsinkiin. Tämän vuoden tammikuussa istuin alas aiempien SYL:n puheenjohtajien kanssa. Eräs heistä kertoi, että tämä vuosi tulee todennäköisesti olemaan elämäni rankimpia. Minä ajattelin, että on näitä rankkoja vuosia ennenkin nähty, ei kai mikään voi olla rankempaa kuin ylioppilaskunnan johtaminen, kahden yhdistäminen ja puheenjohtajakampanjan tekeminen, varsinkin jos siinä sivussa on vielä eronnut pitkästä parisuhteesta ja heti perään muuttanut uuteen kaupunkiin. Olin ollut jo väsynyt ja uupumuksen partaalla, joten päättelin, että olisi mahdotonta päätyä siihen pisteeseen vain yhtä järjestöä johtaessaan. Kuvittelin, että kaikki aiempi kuormitus olisi jotenkin nollaantunut vuoden vaihtuessa.

Maailma ei kuitenkaan toimi niin. Kun kello lyö kaksitoista joulu–tammikuun vaihteessa, ei ihmisessä voi painaa reset-nappia. Palautuminen tarvitsee aikaa. Jos sitä ei ymmärrä, palaa loppuun.

Korostan usein sitä, miten en olisi päätynyt elämässäni tähän pisteeseen ilman tukea muilta. Olen saanut apua ystäviltä ja vertaisilta, läheisiltä ja kollegoilta, mentoreilta ja edeltäjiltä. Vertaistukea on löytynyt erilaisista yhteisöistä ja verkostoista. Olennaisinta oli kuitenkin tunnistaa se piste, kun kirjat ja vinkit tai viini ja valitus eivät enää toimineetkaan. Se hetki tuli vastaan elokuun 16. päivä tänä vuonna. Sinä aamuna otin puhelimen käteen, soitin YTHS:lle ja totesin päivystysnumeroon vastanneelle henkilölle, että taidan tarvita jonkun, jonka kanssa jutella.

Mietin tuon puhelun soittamista yli kahdeksan vuotta, noin kolmasosan tähänastisesta elämästäni. Kamppailin pitkään sen kanssa, onko minulla oikeutta hakea apua. Paperilla elämäni on yhtä menestystarinaa: olin tuota elokuista aamua edeltäneiden vuosien aikana saanut käytännössä kaiken, mitä olin tosissani tavoitellut. Koin, että en ansaitse apua, koska jollain muulla on asiat kuitenkin huonommin kuin mulla. Ansioluettelo ei kuitenkaan kerro, miten paljon silloin tällöin ahdistaa. Iloiset somekuvat eivät näytä, miten tyhjältä tavallisena arki-iltana välillä tuntuu.

Olen tehnyt viime vuosina monta hyvää ja hienoa asiaa isojen yhteisöjen eteen, edistänyt opiskelijan parempaa huomista. Mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutuminen on kuitenkin paras asia, jonka olen itselleni koskaan tehnyt. Olen siitä ihan hirveän ylpeä.

Kerron tämän, koska tarvitsemme enemmän avoimuutta ja armollisuutta. Kukaan meistä ei jaksa yksin.

Sanni Lehtinen
SYL:n puheenjohtaja

***

Maailman mielenterveyspäivä on 10. lokakuuta 1992 alkaen vietetty kansainvälinen teemapäivä. Päivän tavoitteena on tiedottaa ja kouluttaa ihmisiä mielenterveyteen liittyvistä asioista. Teemana on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Maailman mielenterveyspäivänä liputamme perinteisesti avoimemman keskustelukulttuurin puolesta ja haluamme vähentää mielenterveyteen edelleen liitettävää leimaantumista. Näytä vihreää valoa elämälle! Lue lisää MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sivuilta.

#vihreää valoa #mitäkuuluu #kymppikymppi #mieli

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.