Eduskuntavaalit 2019: Koulutus Suomen kehityspolitiikan kärkiteemaksi

Vetoamme vuoden 2019 eduskuntavaalien alla ehdokkaisiin ja puolueisiin, jotta Suomi olisi vahvemmin mukana vastaamassa maailmanlaajuiseen oppimisen kriisiin. Koulutukseen tulisi suunnata enemmän resursseja, ja se pitäisi nostaa yhdeksi Suomen kehityspolitiikan kärkiteemaksi.

Maailmanlaajuinen tarve opetuksen laadun parantamiseksi on valtava. Vaikka yhä useampi lapsi ja nuori kehitysmaissa pääsee kouluun, 60 prosenttia  ei opi siellä edes perustaitoja.

Ilman koulutusta kestävän kehityksen tavoitteet eivät toteudu. Suomalainen koulutusosaaminen tunnistetaan ja koulujärjestelmäämme arvostetaan maailmalla laajalti. Siksi Suomen on hyödynnettävä koulutusosaamistaan myös kehitysyhteistyössä.

Lue järjestöjen kannanotto täällä.

SUOMI MUKAAN VASTAAMAAN OPPIMISEN KRIISIIN

Tällä hetkellä Suomi ei osallistu kansainvälisiin koulutusalan yhteistyöverkostoihin, eikä se kohdista merkittävää osuutta kehitysyhteistyövaroistaan koulutukseen. Kahdenvälisessä avussa Suomen koulutukseen suuntaama kehitysrahoituksen osuus on pysynyt vaatimattomana. Vuosina 2006–2016 se on jäänyt 5-9 prosentin välille, ollen 30-55 miljoonaa euroa vuodessa.

Koulutuksen roolin kasvattamiselle on suomalaisten vahva tuki: ulkoministeriön vuosittaisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksen mukaan enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että Suomen kehityspolitiikassa tulisi keskittyä ensisijaisesti koulutuksen edistämiseen.

Suosittelemme, että:

  1. Koulutus nostetaan pikimmiten yhdeksi Suomen kehityspolitiikan kärkiteemaksi. Koulutus ei tällä hetkellä lukeudu Suomen kehityspolitiikan neljän kärkiteeman joukkoon.
  2. Hallitus käynnistää koulutuksen roolin kasvattamiseen tähtäävän toimenpideohjelman, jonka laatimista varten kootaan koulutusalan toimijoista – ml. ministeriöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset – muodostuva ohjausryhmä. Suomi ei ole päivittänyt koulutusta koskevaa kehityspoliittista linjaustaan yli vuosikymmeneen, minkä seurauksena toiminta on hajanaista.
  3. Koulutukseen suunnattava vuosittainen kehitysyhteistyörahoitus nostetaan 100 miljoonaan euroon.
  4. Suomi hakeutuu aktiivisesti mukaan koulutusalan kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että panostukset koulutuksen laatuun saavat lisää huomiota ja resursseja myös monenkeskisessä yhteistyössä ja EU -tasolla. Erilaisia yhteistyöverkostoja tähän ovat mm. Global Partnership for Education (GPE), Education Cannot Wait (ECW), Inter-Agency Network for Education in Emergencies (INEE) ja YK-järjestöt kuten UNESCO ja UNICEF.
  5. Oikeus koulutukseen varmistetaan humanitaarisen avun resursoinnissa. Katastrofitilanteissa oikeus koulutukseen toteutuu vain harvoin.
  6. Suomi tukee ja kehittää eri yhteistyömuotoja, joilla suomalaisten opetusalan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paremmin.

Tutustu aiheeseen tarkemmin täällä

Mukana vaikuttamassa ovat Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Kirkon Ulkomaanapu, Opettajat ilman rajoja, Fingo, Pelastakaa Lapset, Vammaiskumppanuus ry,  Suomen Lähetysseura, Unicef, YK-liitto, Suomen Pakolaisapu ja Seed ry.

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.