Toimeentulo stressaa ja joudut työskentelemään opintojen ohella? Jaksaminen on koetuksella eivätkä opinnot etene? Motivaatio on hukassa eikä tarvittavaa ohjausta ole saatavilla? Esimerkiksi nämä ovat syitä, miksi opiskelija voi keskeyttää opintonsa.

Tuloksista näkyy, että opiskelijat on koronan kurjuuttamia. Lukuvuonna 2020–2021 yliopistossa koulutuksensa keskeytti 5,7 % opiskelijoista. Tämä tarkoittaa yli 7700 opiskelijaa, joista noin 6800 keskeytti opintonsa kokonaan. Alueesta riippuen opintonsa keskeyttäneitä voi olla jopa yli 10 %. Jokainen pudokkuus on yksilön sekä yhteiskunnan resurssien kannalta tragedia.

Koulutustason noston kannalta on erityisen tärkeää tunnistaa korkeakoulupudokkuuden juurisyyt ja keskittyä kitkemään niitä. Koulutustaso ei nouse pelkkiä aloituspaikkoja lisäämällä, sillä tavoitteeseen päästäksemme, opiskelijoiden täytyy myös valmistua. Tarvitsemme panostuksia opiskelijoiden toimeentuloon, jotta opiskelijat voisivat myös keskittyä opintoihinsa.

Suomen 50 %:n korkeakoulutusasteeseen tavoitteeseen pääseminen todella edellyttää myös aloituspaikkojen lisäämistä, mikä tarkoittaa yhä laajemman joukon erilaisia oppijoita pääsemistä korkeakouluun. Opiskelijavalintamekanismit kylmästi laittavat hakijat järjestykseen, ja määrän kasvaessa opiskelijoilla on enemmän eroja valmiuksissa korkeakouluun. Kasvavan määrän myötä myös tukipalveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi on tärkeää rahoittaa aloituspaikat täysimääräisesti.

Keskiössä on tukipalveluiden toimivuuden varmistaminen. Osa opiskelijoista joutuu jonottamaan päästäkseen yliopiston tukipalveluiden piiriin, mutta myös tukipalveluihin ohjautuvuudessa on kehitettävää. Joku voi kokea ahdistusta urapoluistaan tai motivaatiohaasteista, jolloin oikea polku olisi uraohjaus tai opintopsykologi mielenterveyspalveluiden sijaan. Uudet mahdollisuudet oppimisanalytiikan ja tekoälyn saralla voisivat parantaa tukipalveluiden piiriin löytämistä resurssitehokkaasti.

Opiskelijavalintamekanismien onnistumisella on myös vaikutusta kokemukseen oman alan löytämisestä ja opiskelumotivaatiosta. Jo valintavaiheessa olisi tärkeää tuoda esiin alaan liittyviä teemoja ja vähentää todistusvalinnan roolia sekä pitää pieni valintaosuus eri väylien kautta. Tällöin aloittava opiskelija olisi tunnistanut edes pienissä määrin aitoa kiinnostustaan alaa kohtaan. Alan vaihto tulee olla myös helposti mahdollista ja ensikertalaiskiintiö on poistettava.

Pudokkuuteen liittyviä syitä on helposti tunnistettavissa sosiaalipolitiikan ja koulutuspolitiikan näkökulmasta, mutta näiden rooli ja aitoa vaikutusta on vaikeaa tunnistaa. Täten pudokkuudesta on tehtävä ensi hallituskaudella selvitys, jotta juurisyihin voidaan puuttua. Jokainen opiskelija ansaitsee tarvittavan tuen läpi opiskeluiden ja tätä kautta myös pääsyn Suomen korkeakoulutusasteeseen.

Toimenpiteet:

• Kehitetään valtakunnalliset ratkaisut syrjäytymisriskissä olevien korkeakoulupudokkaiden saamiseksi takaisin opiskelujen pariin.
• Yliopistojen ohjausresursseja on vahvistettava.
• Yliopistoissa on oltava saatavilla vähintään yksilökohtaista opiskelijahuollon ja opintopsykologin ammattitukea.

Roosa Grönberg
Hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka, työelämä)
044 906 5001
roosa.gronberg@syl.fi

Sonja Naalisvaara
Hallituksen jäsen (sosiaalipolitiikka, kestävyys, kehityspolitiikka)
044 906 5003
sonja.naalisvaara@syl.fi