“Pidättäkää minut. Olen syönyt suklaata.”
Näin vaati hollantilainen journalisti Teun ”Tony” van de Keuken vuonna 2005. Hän oli penkonut suklaan tuotantoketjua tv-ohjelmaansa varten ja huomannut, että osa suurten suklaavalmistajien käyttämästä kaakaosta valmistettiin pakkotyövoiman, usein lapsiorjien, avulla.
Tony päätteli, että samaan tapaan kuin varastetun polkupyörän ostaja syyllistyy rikokseen, myös suklaansyöjä on osallisena ihmisoikeusrikkomuksessa.
Kun pidätystä ei tullutkaan, Tony päätti muuttaa järjestelmää sisältäpäin ja perusti yrityksen – Tony’s Chocolonelyn – tuottamaan ”orjavapaata” suklaata. Nyt tuote on vallannut jo viidenneksen Hollannin markkinoista. Mikä sai Tonyn muuttumaan toimittajasta kuluttaja-aktiiviksi?
Kaakaon tuotannossa paljon lapsityövoimaa ja köyhyyttä
Arvioiden mukaan maailman kahdessa suurimmassa kaakaopapujen tuottajamaassa Ghanassa ja Norsunluurannikolla työskentelee 2,1 miljoonaa lasta terveyttä tai koulunkäyntiä haittaavissa olosuhteissa (1) – suurin piirtein saman verran kuin kyseisissä maissa on aikuisia viljelijöitä (2).
Tony syyttää suuria suklaabrändejä siitä, että ne ovat leikanneet viljelijöiden marginaalit liian pieniksi – siksi myös pakko- ja lapsityövoimaa esiintyy helpommin, kun ihmisten pitää kamppailla kaikin keinoin toimeentulonsa puolesta.
Viljelijät tosiaan ovat ahtaalla. Kaakaon kansainvälinen hintakäyrä on ollut vuosikymmenien saatossa lievästi laskeva ja viljelijöiden saama osuus esimerkiksi suklaatuotteiden hinnasta on vähentynyt. Suurin osa esimerkiksi Ghanan ja Norsunluurannikon kaakaofarmareista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella eli ansaitsee alle kaksi dollaria päivässä. (3)
Samalla suurten suklaafirmojen valta kasvaa yhä. Kun kaakaopapujen viljelyala on kasvanut ja kulutus lisääntynyt, kilpailu alan sisällä on voimistunut ja suklaamarkkinoista on tullut muutaman suuren yrityksen pelikenttä.
Suurilla yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuotteen hintaan, ja viime vuosien suunta näyttäisi olevan se, että ne haluavat ennen kaikkea pitää hinnat kurissa, koska kuluttajat ovat tottuneet halpaan suklaaseen. Käytännössä tämä tuo lisää paineita laskea kaakaopavun hintaa.
Reilu kauppa vahvistaa viljelijän asemaa
Hintoihin vaikuttaminen on tärkeä osa Reilun kaupan toimintaa.
Reilu kauppa on ainoa suuri sertifioija, joka on asettanut takuuhinnan (2400 dollaria) ja premium-lisän (240 dollaria) kaakaopaputonnille. Vaikka rahasummat jäävät vielä Reilun kaupan omasta arviosta elämiseen riittävän elintason saavuttamiseksi, ne silti tuovat lisää varoja järjestelmässä mukana oleville paikallisille yhteisöille, jos maailmanmarkkinahinta tai esimerkiksi Ghanan valtion maksama tonnihinta tippuu rajan alapuolelle. (4)
Hintojen määrittelyssä on kuitenkin syytä malttiin: Jos hinta vähentää Reilun kaupan kaakaopapujen kysyntää liikaa, viljelijät eivät hyödy. Tänäkin päivänä Reilun kaupan kaakaon kysyntä on tarjontaa vähäisempää: kaakaonviljelijät joutuvat myymään lähes 70% Reilun kaupan ehdoin tuottamastaan kaakaosta tavallisilla markkinoilla, ilman Reilun kaupan takuuhintaa tai lisää.
Tulojen nostamiseen – ja samalla kaikkein kestävimpään tuotantoon – vaaditaankin kollektiivisia toimia, kuten viljelijöiden järjestäytymistä, suklaayritysten yhteistyötä ja hallitusten toimia. Tällaista muutosta myös Reilu kauppa tavoittelee toiminnallaan.
Reilu kaupan ytimessä on ajatus valtarakenteiden muuttamisesta. Kaikkia toiminnassa mukana olevia pienviljelijöiltä vaaditaan järjestäytymään osuuskunniksi. Tällä pyritään vahvistamaan viljelijöiden asemaa kaupanteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samalla tähdätään myös viljelijänaisten voimaantumiseen.
Viljelijöille tarjotaan myös koulutusta sekä itse viljelyyn ja vastuullisuusasioihin että kaupankäyntiin. Reilu kauppa panostaa myös paikalliseen demokratiaan ja asettaa tiukkoja ympäristö- ja ihmisoikeuskriteereitä.
Yritykset ovat heräämässä metsäkatoon ja ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutoksen myötä kaakaopuiden kasvatus käy vaikeammaksi tulevien vuosikymmenien aikana. (2) Yhdysvaltalaistutkijat ovat jopa varoittaneet, että kaakaon tuotanto saattaa päättyä vuoteen 2050 
mennessä. (5)
Kaakaontuotanto myös itsessään kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun uusien kaakaopapujen tieltä hakataan hiilinieluina toimivia sademetsiä. Erityisen nopeasti aarniometsää katoaa Norsunluurannikolla ja Ghanassa. (6)
Mutta myös myönteisiä asioita tapahtuu. Yli 30 suklaafirmaa ja kaakaopapujen välittäjää on sitoutunut lopettamaan Länsi-Afrikan metsäkadot. (6) Useat suklaafirmat tuntuvatkin olevan aidosti huolissaan nopeasti etenevästä ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta.
Reilun kaupan ympäristötoiminta on tuloksellista
Myös Reilu kauppa ottaa metsäkadon hillitsemisen vakavasti. Toiminnassa mukana olevien osuuskuntien on kartoitettava metsäkadolle alttiita alueita, lisättävä viljelijöiden ilmastotietoisuutta ja muutettava kaakaonviljelyä entistä ilmastoystävällisemmäksi. (7)
Viljelijöiltä edellytetään ylipäänsä laaja-alaista ympäristötietoisuutta. Sertifioidut tilat pyrkivät estämään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä sekä välttämään maaperän köyhtymistä, haitallisten kemikaalien käyttöä ja liiallista vedenkulutusta. Näistä toimista aiheutuvia kuluja viljelijät voivat kuitata Reilun kaupan lisällä. (7)
Reilun kaupan ympäristötoiminta on tuottanut tuloksia. Brittiläisen ajatushautomon ODIn laajassa metatutkimuksessa vuodelta 2017 todetaan, että Reilun kaupan sertifiointi vie kaikkea viljelyä ympäristöystävällisempään suuntaan (8).
Ghanan kaakaontuotantoon keskittynyt tutkimus vuodelta 2013 puolestaan kertoo, että maan – ja kenties koko maailman – suurin sertifioitu osuuskunta Kuapa Kokoo, on panostanut ympäristöllisten asioiden suunnitteluun. Yli 100 000 jäsenen osuuskunta on kouluttanut viljelijöitään muun muassa hyväksyttyjen kemikaalien käyttöön, kestävään vedenkulutukseen ja puuston uusimiseen. Samoja toimia ei raportoitu sertifioimattomilta tiloilta. (9)
Suklaan tulevaisuus riippuu myös kansainvälisestä sääntelystä
Myös hallitukset ovat heränneet ilmastonmuutosta kiihdyttävään metsäkatoon. Sekä Ghana että Norsunluurannikko ovat hyväksyneet metsäkatositoumuksen ja laatineet metsäviljelyä koskevat toimintasuunnitelmat jäljellä olevien metsien pelastamiseksi. Keskustelua samanlaisista järjestelyistä käydään myös monissa muissa maissa, kuten Kamerunissa ja Boliviassa. (6)
Euroopan unionin parlamentaarikot ovat ottaneet kaakaonviljelyä esille ja suunnittelevat muun muassa lainsäädäntöä, joka velvoittaisi suklaafirmoja vastaamaan ympäristönsuojelusta ja ihmisoikeuksista koko tuotantoketjussaan. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi sademetsäpuun ja konfliktimineraalien myynnin sääntelystä.
Belgian Reilun kaupan vaikuttamistyön päällikkö Charles Snoeck kommentoi asiaa puhelimen välityksellä.
”Ratkaisun hakeminen ei periaatteessa ole vaikeaa, koska tuotantoketju on niin keskittynyt. Teoriassa riittää, että saa 15-20 ihmistä saman pöydän ääreen.”
Kansainvälisen sääntelyn lisäksi paljon riippuu yritysten halusta muuttaa toimintaansa, kun kuluttajat tulevat entistä tietoisimmiksi suklaaseen liittyvistä eettisistä ongelmista. Parhaassa tapauksessa yritykset vetävät myönteisellä tavalla muita mukaansa, sen sijaan, että alkavat miettiä eettisyyttä vasta pakon edessä.
Lapsityövoimasta vapaa suklaa oli myös Tony van de Keukenin mielessä, kun hän aloitti oman suklaabrändinsä suunnittelun.
”Pidän Tonyn lähestymistavasta. Firma on aina haastamassa muita alan toimijoita nostamaan rimaansa”, Charles Snoeck sanoo.
”Ja myönnän, että pidän aina Reilun kaupan suklaata jääkaapissani. Mitä enemmän sitä syön, sitä enemmän viljelijä saa palkkaa. Se on hyvä tekosyy napostella suklaata.”
Jukka Aronen
LÄHTEET:
- https://cocoainitiative.org/our-work/child-labour-in-cocoa/
- Cocoa Barometer 2018. Antonie Fountain & Friedel Huetz-Adams. Voice Network.
- https://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2016-04_Cocoa_commodity_briefing_online7.pdf
- https://www.fairtrade.org.uk/Media-Centre/News/December-2018/Cocoa-farmers-to-earn-more-through-a-higher-Fairtrade-Minimum-Price
- http://www.mightyearth.org/wp-content/uploads/Chocolate-Report_english_FOR-WEB.pdf
- Reilu kauppa suojelee ilmastoa ja ympäristöä. Reilun kaupan yhdistys, 2019.
- https://files.fairtrade.net/publications/2017_ODI_FairtradeImpact.pdf
- http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.703.1592&rep=rep1&type=pdf
