Tiesitkö, että Suomessa opiskelijat ovat olleet mukana aloittamassa nykymuotoista kehitysyhteistyötä ja vaikuttaneet jo vuosikymmenten ajan kehitysyhteistyökentällä? Opiskelijaliike on jo 1950-luvulta lähtien edistänyt kehitys- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Mikä saa opiskelijat tekemään kehitysyhteistyötä?
Suomen sisällä SYL toimii parantaakseen opiskelijoiden asemaa, ja koulutuksen ja opiskelijoiden asemaa painotetaan myös kehitysyhteistyössä. SYLin kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunnan, tuttavallisemmin KENKUn, globaalin vaikuttamisen kärkiteemoja ovat opiskelijoiden aseman parantaminen, demokratia ja tasa-arvo. Tekemämme kehitysyhteistyön rahoitus tulee ulkoministeriöltä sekä lahjoittajilta. Me opiskelijaedustajat seuraamme yhteistyöprojektien etenemistä koto-Suomesta käsin. KENKUssa opiskelijat saavatkin arvokasta kokemusta muun muassa globaalikysymyksistä, projektijohtamisesta ja viestinnästä, kantaen samalla kortensa kekoon hyvien asioiden puolesta. Kohdemaissa kumppanijärjestöt, asiantuntijat ja aktiivit tekevät varsinaisen duunin tarkoin valikoitujen hankkeiden onnistumiseksi.
Teemaan perehtymättömät saattavat erehtyä luulemaan, että kehitysyhteistyössä olisi kyse almujen antamisesta. Kyse on kuitenkin yhteistyöstä globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi maailmassa, joka ei toimi reilujen pelisääntöjen mukaan. Ennen kaikkea kehitysyhteistyötä tulee tehdä kumppanimaiden tarpeista käsin, mutta kehitysyhteistyön taustalla on myös kovaa politiikkaa, joka ei tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ole yhdentekevää. Kontaktit länsimaiden ulkopuolelle ovat merkittävässä roolissa kansainvälisessä päätöksenteossa. Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry:n puheenjohtaja Liisa Laakso kertoi Helsingin Sanomien vieraskynässä 17.3.2023, miten Venäjän ja Kiinan tekemä kulttuuri- ja koulutusyhteistyö Afrikassa on toiminut alkusoittona sotateolliselle yhteistyölle, joka tänä päivänä tukee ja edistää Venäjän sotatoimia. YK:n äänestyksissä moni Afrikan maa on tukenut Kiinan mukana Venäjää. Kehitysyhteistyö ei siis ole yhdentekevää, vaan merkittävä keino saada kansainvälisiä kumppaneita. Kehitysyhteistyön vaikutukset ulottuvat omalle tontillemme asti. Emme voi antaa vain Kiinan ja Venäjän hallita geopoliittista ilmapiiriä.
Suomen ulkoministeriö on teettänyt Taloustutkimuksella mielipidemittauksia kehitysyhteistyöstä jo vuosien ajan. Viimeisin kyselytutkimuksen raportti on julkaistu 21.6.2022. Sen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja yksi viidesosa vähäpätöisenä. Kriisit ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat heikentävästi suomalaisten halukkuuteen käyttää verorahoja kehitysyhteistyöhön, kun taas parempina aikoina kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan positiivisemmin.
Viralliset mielipidemittaukset kertovat suhtautumisen kehitysyhteistyöhön olevan ristiriitaista: kehitysyhteistyötä pidetään toisaalta tärkeänä, mutta sen tuloksellisuuteen ei uskota. Tarvitsemmekin lisää viestintää ja tietoa siitä, minkälaiset vaikutukset kehitysyhteistyöllä todella on. Haasteita tässä on kaksi. Ensinnäkin mediakuvastossa näkyvyyttä saavat eniten kriisit ja se, mitkä asiat ovat huonosti. Onnistumiset ja tehdyn työn tulokset eivät saa samanlaista huomiota. Maailmassa edistystä on tapahtunut paljon enemmän kuin keskiverto länsimaalainen luulisi. Näin kertoo muun muassa edesmennyt ruotsalainen lääkäri Hans Rosling kirjassaan Faktojen maailma, joka kertoo maailmasta YK:n tilastojen valossa. Otetaan siis faktat haltuun ja kasvetaan ulos vanhentuneista käsityksistä.
Toinen haaste on että, osa kehitysyhteistyön vaikutuksista näkyy vasta vuosien päässä. Edellä mainittu geopoliittisten suhteiden muotoutuminen vaatii vuosia. Lääkärinopinnoissa tämä ilmiö on tullut hyvin tutuksi. Kuinka motivoida nuori ihminen hoitamaan sairautensa ja elintapansa kuntoon, kun ponnistelut palkitaan vasta vuosien päästä? On inhimillistä, että kauaskantoisia vaikutuksia on hankala hahmottaa. Silti on tehtävä työtä paremman tulevaisuuden eteen.
Jatkamalla kansainvälistä yhteistyötä Suomi voi edistää globaalia oikeudenmukaisuutta, mutta myös vakautta ja meille tärkeiden arvojen toteutumista täällä ja maailmalla.
Anni Vakkuri
SYLin kehitysyhteistyöneuvottelukunnan jäsen, lääkäriopiskelija
