Reilu kauppa, reilu markkinatalous – totta vai tarua?

Jouluale, kevätale, kesäale, syysale! Osta mahdollisimman paljon, mahdollisimman halvalla.

Aika monelle meistä iskee vastareaktio alennusmyyntijulisteiden huutaessa kauppojen näyteikkunoissa tai kohdennetun tuotemainonnan iskiessä vastaan somessa. Miksi meitä ohjataan kuluttamaan niin paljon, etenkään kun kaikkia tuotteita ei edes valmisteta vastuullisesti?

Miljoonat ihmiset kehittyvissä maissa tekevät tuotteita surkeissa olosuhteissa ja surkeilla palkoilla, kun suuryritykset dominoivat tuotantoa ja monet kuluttajat katsovat vain hintoja. Niin sanotut halvan työvoiman maat ovat valitettavan usein synonyymi työntekijöiden riittämättömille palkoille, muille ihmisoikeusloukkauksille ja luonnon kaltoinkohtelulle.

Eihän tämän näin pitäisi mennä.

Meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta 1980-luvulla syntynyt Reilun kaupan järjestelmä pyrkii muuttamaan nykyisen markkinatalouden epäkohtia. Reilu kauppa haastaa ajatuksen kestämättömästä kulutuksesta ja pyrkii tasaamaan tuotantoketjujen vinoutunutta vallan arvoa. Markkinatalous kuntoon siis!

Osta vähän, ja sitten Reilusti

Reilu kauppa muuttaa nykyistä kulutusideologiaa tekemällä töitä sen eteen, että tuottajat saavat elämiseen riittävät ansiot – mikä usein tarkoittaa myös korkeampia hintoja kuluttajille. Ei nimittäin tarvitse olla erityisen valveutunut kansalainen ymmärtääkseen, että halvat hinnat tarkoittavat niukkoja resursseja tuotteiden tuotantoketjuissa. Siellä taloudelliset säästöt tehdään valitettavan usein ihmisten ja luonnon kustannuksella.

Reilun kaupan tuotteista maksetaan maataloustuottajille vähintään Reilun kaupan takuuhintaa ja lisää. Ne antavat pienviljelijöille ja työntekijöille pitkän aikavälin hintatakuun sekä mahdollisuuksia kehittää tuotantoa ja koko yhteisön hyvinvointia. Tuottajat siis saavat parempaa palkkaa ja korkeampaa hintaa tuotteistaan. Kuulostaa jo heti paremmalta.

Reilu kauppa siis kannustaa kuluttamaan harkiten ja vastuullisesti: jos ostat, osta Reilun kaupan tuote. Päätöksellä on väliä, sillä Reilun kaupan tilat ovat tutkitusti hyötyneet korkeammista tuottajahinnoista.

Järjestäytyminen tuo tuottajille valtaa

Talousjärjestelmämme on kaukana vapaiden markkinoiden ihanteesta – yhdenvertaisten kuluttajien ja tuottajien läpinäkyvästä vuorovaikutuksesta, missä kysyntä ja tarjonta määrittää hinnat. Taloutemme suosii isoja ja äänekkäitä. Hondurasilaisen kahviviljelijän tai ecuadorilaisen banaaniplantaasin työntekijän sana ei paljoa paina.

Reilu kauppa tasavertaistaa globaalien tuotantoketjujen valta-asemia edistämällä kehittyvien maiden pienviljelijöiden ja työntekijöiden järjestäytymistä. Reilu kaupan tuottajien tulee järjestäytyä osuuskunniksi tai komiteoiksi ja heillä täytyy olla mahdollisuus liittyä ammattiliittoon.

Järjestäytyminen vahvistaa tuottajien neuvotteluasemaa kauppakumppanien ja työnantajien kanssa sekä kasvattaa heidän sananvaltaansa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Esimerkiksi Reilun kaupan banaaniplantaaseilla Ecuadorissa työntekijät ovat neuvotelleet johdon kanssa työehdoista. Vastaavanlaiset neuvottelut ovat olleet aiemmin plantaaseilla epätavallisia.

Oletko mukana?

Reilulla kaupalla on siis todellisia vaikutuksia, mutta markkinatalouden epäkohtien muuttaminen ei ole mikään pikku juttu. Tässä tarvitaan apujoukkoja.

Suomessa Reilu kauppa tekee aktiivisesti kampanjointia ja vaikuttamistyötä, jotta yritykset ja poliittiset päättäjät tekisivät vastuullisia päätöksiä. Kuluneen vuoden aikana Reilu kauppa on esimerkiksi ollut mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena oli saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Oikeudenmukainen markkinatalous nimittäin tarvitsee pelisääntöjä, jotka koskevat kaikkia. Nykyhallitus aloitteleekin nyt yritysvastuulain valmistelua.

Moni meistä on varmasti huomannut, ettei mikään tässä maailmassa muutu, jos kukaan ei toimi. Valitse tuote, jossa on Reilun kaupan tuttu sinivihreä merkki – olet osa globaalia liikettä oikeudenmukaisemman maailmakaupan puolesta.

Salla Kettunen

Harjoittelija, Reilu kauppa ry