Vaalien sekä hallitusneuvottelujen aikana keskustelun pääteemana on ollut valtion talouden tasapainottaminen. Olemme kaikki samaa mieltä, että liiallinen velkaantuminen ei ole kestävää. Samaan aikaan kuitenkin mietin, mikä on sen velan hinta, mitä otamme nyt, jos emme tee tarvittavia tekoja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi?
Tänään vietetään luonnon monimuotoisuuden päivää. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhanalaisia on jopa joka kolmas. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, mutta samaan aikaan elämme ihmisen aiheuttamaa kuudennetta sukupuuttoaaltoa.
Elinvoimainen luonto on meidän elinehto. Ilman monimuotoista luontoa meillä ei olisi ruokaa, juomaa tai happea. Mikäli luonto ei pystyisi näitä meille tarjoamaan, joutuisimme tekemään sen itse. Luonnon monimuotoisuuden laiminlyöminen tulisi hyvin kalliiksi. Maailman talousfoorumin arvion mukaan jopa puolet maapallon bruttokansantuotteesta perustuu luontoon tai sen tarjoamiin palveluihin. Biodiversiteetin väheneminen eli luontokato on osa ympäristökriisiä, eikä ilmastokriisin ratkaiseminen ole mahdollista ellei luontokatoa pysäytetä.
Säätytalolla neuvottelevista puolueista Kokoomus ja RKP vastasivat SYLin ja SAMOKin puoluekyselyyn aikovansa edistää luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä tulevalla vaalikaudella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää suojelu- ja ennallistamistoimia välittömästi. Luonnon korvaamaton arvo ei myöskään näy tällä hetkellä markkinahinnoissa. Siksi tarvitsemme lisäksi merkittävän järjestelmätason muutoksen: keskeinen syy luontokatoon on nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, jossa talous vaatii toimiakseen valtavan määrän raaka-aineita.
Hyvät neuvottelijat Säätytalolla. Kestävämpi järjestelmä edellyttää pitkälle katsovia päätöksiä. Luontokato uhkaa tulevaisuuttamme ja se on sukupolvikysymys. Tehkää viisaita päätöksiä ja muistakaa meidän tulevaisuutemme!
