Suomen ylioppilaskuntien liitto vaatii hallitukselta budjettiriihessä kestävää ilmastopolitiikkaa sekä panostuksia opiskelijoihin ja yliopistoihin. Kevään kehysriihi oli pettymys, joten toivomme budjettiriihestä ratkaisuja. Jos korkeakouluvision tavoitteet ovat aito päämäärä, on politiikkatoimien ja talouspäätösten oltava linjassa tavoitteiden kanssa.
Budjettiriihessä hallitus voi tehdä konkreettisia toimenpiteitä osoittaakseen, että opiskelijat saavat muutakin kuin huolipuhetta osakseen.
Opintotuen kaksiportaisuus on välittömästi purettava
Opiskelijoiden toimeentuloon panostaminen parantaa opintojen sujuvuutta ja on myös merkittävä hyvinvointiteko. Nykyisen opintotuen ehdot ovat tiukat, sen taso matala ja kesto lyhyt. Toimeentulo on yksi opiskelijoiden hyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavista tekijöistä, eikä syyttä: opintotuki loppuu kesken tuhansilta opiskelijoilta vuosittain sekä kandi- että maisterivaiheessa.
“Otamme ilolla vastaan valtiovarainministeri Saarikon ja Keskustan ehdotuksen tulorajojen nostosta. Se ei kuitenkaan korjaa heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden toimeentulotilannetta”, puheenjohtaja Annika Nevanpää muistuttaa.
- Loppuhallituskauden aikana tehtävien opintotuen korjaustoimenpiteiden valmistelu on aloitettava välittömästi. Nopeillakin viilauksilla voidaan päästään alkuun. Siksi esitämme tähän budjettiriiheen 3,5 miljoonan euron ratkaisua, jolla estettäisiin tuhansien opiskelijoiden opintotuen katkeaminen opintojen puolivälissä: opintotuen kaksiportainen jako kandi- ja maisteritukikuukausiin on välittömästi purettava.
Korkeakoulutuksen resurssit on turvattava
Aloituspaikkojen lisääminen on tärkeä saavutettavuutta ja koulutustason nostoa edistävä toimi, mutta lisäysten rahoitus ei vastaa yliopistojen tarpeeseen. Vuodessa myönnetty 6000 euroa per opiskelija jää kauas Unifin, Arenen ja Sivistystyönantajien laskemasta 10 000 euron hintalapusta.
Aiemmin tehdyt koulutusleikkaukset ovat olleet kovia ja niiden seuraukset näkyvät yhä arjessa jatkuvana tehostamisena ja aliresursointina. Tuoreimmat esitykset tiedeleikkauksista ovat täysin vastuuttomia, sillä ne heijastuvat myös koulutukseen. Yliopistojen tehtävien lisääntyessä ja opiskelijoiden määrän kasvaessa meidän on päinvastoin paikattava edelliset leikkaukset ja turvattava riittävä rahoituspohja.
- Hallitusohjelmassa valettiin uskoa koulutuksen ja tieteen rahoituksen turvaamiseen. Koulutuksen laadun ja korkeakouluyhteisöjen hyvinvoinnin turvaamiseksi vaadimme, että budjettiriihessä tehdään päätökset korkeakoulujen rahoituksen vahvistamisesta loppuhallituskauden aikana.
Tulevaisuuden pelastavia ilmastotoimia on tehtävä
Tiedeyhteisö ja tutkijat ovat puhuneet ilmastokriisin vakavuudesta ja riittävien politiikkatoimien kiireellisyydestä jo vuosikymmeniä. Tuorein IPCC:n järkyttävä raportti oli vain osa jatkumoa – tilanteen vakavuus on varmasti ollut jokaiselle tiedettä ja tutkittua tietoa kunnioittavalle päättäjälle tiedossa jo pitkään. Hallituksen on aika noudattaa omaa ohjelmaansa ja löytää viimein riittävät konkreettiset toimet ilmastokriisiin vastaamiseksi.
- Elinkelpoisen planeetan takaaminen tuleville sukupolville on kaiken elämän elinehto. Vaadimme hallitusta toteuttamaan tarvittavat päästövähennykset budjettiriihessä, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Lisätiedot:
Annika Nevanpää, puheenjohtaja
p. 044 906 5007
annika.nevanpaa@syl.fi
