Globaalissa vaateteollisuudessa kaikki kytkeytyy yhteen. Vaatteiden tuotantoketjut ovat levinneet laajalle ja yksi vaatekappale on saattanut kulkea maailman ympäri useaan otteeseen. Kuitutuotanto, lankojen ja kankaiden valmistus sekä värjäys ovat saattaneet tapahtua kaikki eri puolilla maailmaa. Ompelu puolestaan toisaalla, jonka jälkeen tuote vielä pakataan, toimitetaan tilaajalle ja kuljetetaan asiakkaalle. Kaikki tämä on useimmiten kuluttajalta piilossa ja tekstiileissä oleva valmistusmaa kertoo vain paikan, jossa vaate on ommeltu. Kuluttajan käytön jälkeen alkaa puolestaan poistotekstiilin kuljetus, uudelleenkäyttö tai hävitys. Oma lukunsa on myös nettikauppojen palautusrumba ja myymättömien tuotteiden kuljettaminen tai hävittäminen.
Kuluttajan on hyvä tiedostaa tekstiiliteollisuuden globaali verkosto ja siinä esiintyvät eettiset ja ekologiset ongelmat. Näitä ongelmia on nostettu viime vuosina yhä enemmän esiin. Kuluttajien ja järjestöjen painostuksen myötä monia asioita on saatu jo parannettua. Lisää avoimuutta tarvitaan kuitenkin jatkuvasti tekstiiliteollisuuteen, jotta uiguurien pakkotyön kaltaiset tilanteet ja tekstiilitehtaissa tapahtuvat onnettomuudet saataisiin loppumaan. Lisäksi tarvitaan laajempaa muutosta sekä ihmisten ajattelutapoihin että yritysten tuotantotapoihin, jotta vaatteiden kulutustahti saataisiin pienennettyä. Maapallon rajalliset resurssit ja kantokyky tulevat vastaan esimerkiksi puuvillan viljelyssä sekä tekstiilijätteen käsittelyssä.
Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä -hankkeen tavoitteena on tutustuttaa yliopisto-opiskelijat kestävän kehityksen tavoitteisiin ja erityisesti tavoitteeseen numero 12, joka keskittyy kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen sekä vastuulliseen kuluttamiseen. Vaateteollisuus kytkeytyy kuitenkin melkein kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin suorasti tai epäsuoraksi. Se on neljänneksi saastuttavin kaikista teollisuuden aloista ja ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Näin ollen vaateteollisuus kytkeytyy läheisesti myös ihmisoikeuksiin. Näitä kytköksiä pohditaan hankkeen työpajoissa yliopistoissa ympäri Suomen.
Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta ja ympäristön kunnioittamisesta kuuluu päättäjille, mutta opiskelijoilla on valtaa aktiivisina kansalaisina ja kuluttajina. Yliopistossa annettavalla globaalikasvatuksella on suuri merkitys koko yhteiskunnalle, sillä opiskelijat ovat tulevaisuuden toimijoita eri sektoreilla ja toteuttavat käytännössä kestävän kehityksen periaatteita. Vaikuttamistyön voi aloittaa jo opiskeluaikana: opiskelijat voivat esimerkiksi kannustaa korkeakouluja ja opiskelijajärjestöjä tekemään vastuullisempia hankintoja. Globaalikasvatuksen tavoitteena on rohkaista opiskelijoita pohtimaan asioiden laajempia yhteyksiä, mikä puolestaan kehittää kriittistä ajattelua.
Vaikka globaalin tekstiiliteollisuuden ongelmat tuntuvat välillä suurilta ja yksilön vaikuttamismahdollisuudet pieniltä, ovat ratkaisut, tai ainakin kehitysaskeleet loppujen lopuksi aika yksinkertaisia: kestävyys kannattaa myös vaatteita hankkiessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaatetta ei tulisi kohdella kulutustavarana, vaan tunnistaa sen arvo ja se valtava määrä luonnonvaroja, energiaa ja ihmistyövoimaa, jota vaatteen valmistaminen ja kuljettaminen on vaatinut. Vaate on aina käsityötä, sen valmistusta ei voi koneistaa ja automatisoida. Vaatteita kannattaa käyttää siis mahdollisimman pitkään ja huoltaa oikein. Lisäksi tarvitaan tietoa kuluttajille siitä, mitkä materiaalit ovat kestäviä ja ekologisia. Tässä tarvitaan kuluttajien oman vastuun lisäksi yritysten avoimuutta ja ekologisesti sekä eettisesti kestäviä toimintatapoja sekä laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
Pipsa Niemi
Vestonomi, aikuiskouluttaja
Voit osallistua Pipsa Niemen ohjaamiin Vaatetusalan ekologiset ja eettiset ongelmat -työpajoihin eri paikkakunnilla. Työpajoihin voi ilmoittautua tämän linkin kautta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
Blogi on julkaistu osana SYL:n ja kahdeksan ylioppilaskunnan Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä -hanketta. Hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.
